Mitä märkätilojen kosteuskartoituksesta on hyvä tietää?
Märkätiloille on hyvä tehdä kosteuskartoitus, kun asunto-osakeyhtiön rakennukset alkavat lähennellä kahdenkymmenen vuoden ikää. Märkätilojen suurin kosteusvaurioriski piilee lattiakaivossa ja siksi kosteuskartoitus tehdään yleensä taloyhtiön jokaiseen kylpyhuoneeseen.
Satunnaisia kosteuskartoituksia ennen teknisen käyttöiän päättymistä
Kerrostaloissa kosteuskartoituksia tehdään yksittäisiin asuntoihin varsinkin asuntokaupan yhteydessä, jotta uusi omistaja välttyisi ikäviltä yllätyksiltä. Jos asunnossa on ollut vesivahinko, asuntoon tehdään kosteuskartoitus vesivahingon laajuuden selvittämiseksi.
Märkätilojen kosteuskartoituksessa tarkastetaan etenkin märkätilojen vesivahinkoalttiit paikat, kuten lattiakaivo sekä suihkunurkkaus. Kosteusmittarilla varmistetaan, ettei märkätiloista löydy kohonneita kosteuspitoisuuksia. Asiantuntija tarkastaa myös tilojen yleisilmeen.
”Taloyhtiön märkätilojen kosteuskartoituksesta saadut tiedot kirjoitetaan koontiraportille, joka luovutetaan isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. Koontiraportti pitää sisällään kuvia asuntoihin tehdyistä kartoituksista sekä kootut tulokset”, kertoo Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen.
Märkätilojen kosteuskartoitus tehdään yleensä pintoja rikkomatta
Märkätilojen kosteuskartoituksen avulla selvitetään, löytyykö tiloista kohonneita kosteuspitoisuuksia sekä yleisesti pesutilojen kunto. Vain normaalissa käytössä kosteudelle alttiina olevat kohdat havainnoidaan kosteustunnistimella. Kosteusmittarilla tutkitaan tiheällä otannalla seinien ja lattian tilanne. Mikäli näiltä pinnoilta ei kosteutta löydy, suoritetaan muille pinnoille vain silmämääräinen katselmus.
Märkätilojen kosteuskartoituksessa kartoitetaan myös mahdollisten kopolaattojen esiintyminen. Nämä ovat heikosti kiinni olevia laattoja. Myös kopolaatat saattavat päästää rakenteisiin kosteutta, mikäli niitä ei korjata heti.
Kosteuskartoitus tehdään yleensä pintoja rikkomatta, paitsi jos on syytä epäillä kosteusvauriota. Pinnan rikkomista vältetään kaikin tavoin ja pienimmillään rakenteen sisäinen tutkimus voikin olla poranreiästä tehtävä kosteudenmittaus.
”Rakenteen sisäiset tutkimukset tehdään aina kiinteistön omistajan luvalla. Pelkän pintakosteuskartoituksen avulla ei voida tehdä tulkintoja rakenteen korjaustarpeesta, vaan siihen tarvitaan aina pinnan avaaminen”, muistuttaa Marttinen.
Kosteuskartoituksen avulla selvitetään märkätilaremontin ajankohtaisuus ja tärkeysjärjestys
Kosteuskartoitukset toimivat usein myös taloyhtiön huoneistojen kylpyhuoneremonttien järjestystä määrittelevinä tutkimuksina. Kosteuskartoituksia tehdään usein esimerkiksi kartoittamaan, missä järjestyksessä taloyhtiön huoneistojen kylpyhuoneita on ryhdyttävä uusimaan.
”Kun asiantuntija tekee kosteuskartoituksen taloyhtiöön, hän laatii sen perusteella listan kiireellisimmin huomiota vaativista kylpyhuoneista. Tätä listaa on tärkeä seurata, ettei kosteusvaurio pääse yllättämään, mutta myös ettei kylpyhuoneremonttia tehdä turhan aikaisin”, painottaa Jari Marttinen.
Oikein ajoitetulla remontilla säästetään rahaa
Yleisenä lähtökohtana kiinteistöjen korjaamisessa ja kunnossapidossa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja -ohjeet, joita sovelletaan kohteen vaatimusten ja erityispiirteiden mukaan. Ennakoivat huoltotoimenpiteet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa sekä asumisviihtyvyyttä.
Mikäli vaurioita ei korjata oikea-aikaisesti, vaurio pääsee yleensä laajenemaan, sen korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa asumishaittaa.
Lue koko artikkelisarja:
0-2 vuotta: vuositarkastuksen ennakkotarkastus
7 vuotta: Kuntoarvio ja PTS
7-10 vuotta: reklamaatioaika, 10-vuotistarkastus ja energiatodistus
15-20 vuotta: märkätilojen kosteuskartoitus
25-30 vuotta: julkisivut, vesikatto sekä parvekkeet ja ikkunat
40-50 vuotta: LVIS ja asbestikartoitus
