Putkiston kuntotutkimus unohtuu monilta taloyhtiöiltä
Kuntoarvioissa yksi useimmin esiin tulevista taloyhtiöiden tutkimustarpeista on putkistojen kunnon tarkastaminen. Periaatteessa kaikkien vähintään 15 vuotta sitten putkistojensa uusineiden tai valmistuneiden taloyhtiöiden tulisi tutkituttaa vesi- ja viemäriverkoston kunto säännöllisin väliajoin.
Suurimmalta osata taloyhtiöistä tutkimukset jäävät kuitenkin tekemättä niin kauan kuin ongelmia ei esiinny. Arjessa piilossa sijaitsevat putket pääsevät unohtumaan niin kauan kunnes ongelmat alkavat vaivata ja lopulta ollaan jo niin pitkällä, että remontti joudutaan tekemään kiireellä ja raskaimmalla mahdollisella tavalla. Tässä vaiheessa korjauskustannukset hipovat taivasta ja ennakoivan kunnossapidon mahdollistama jopa 30 prosentin kustannussäästö voidaan unohtaa.
Putkiston kuntotutkimus määrittää putkiremontin ajankohdan
Taloyhtiön aloittaessa putkiremonttiprojektia, ollaan useimmiten myöhässä eri linjasaneerauksen toteutustapojen kannalta. Putket ovat päässeet liian huonoon kuntoon eikä taloyhtiölle jää muuta vaihtoehtoa, kuin vaihtaa ne kokonaan uusiin ja poissulkea vaihtoehtoiset mahdollisuudet. Myös jos taloyhtiöön ollaan suunnittelemassa laajempaa märkätilojen saneerausta, tulee putkiston kunto olla selvillä. Ei ole taloudellisesti kannattavaa uusia taloyhtiön märkätiloja, ellei putkistolla ole käyttöikää jäljellä vähintään saman verran, mitä peruskorjattavilla märkätilan rakenteilla tai jos putkiremonttiin ollaan ryhtymässä tulevina vuosina.
Kuntoarvion yhteydessä havaittu putkistojen toimenpidesuositus määritellään yleensä LVV- eli lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotutkimustarpeeksi. Sen avulla voidaan määrittää tarkasti järjestelmien todellinen kunto, niiden toimivuus ja tulevien kymmenen vuoden aikana vaadittavat toimenpiteet. Myös taloudellisesti järkevä uusimisajankohta sekä työn laajuus määritellään kuntotutkimuksen perusteella, mikäli putkiston kunto vaatii korjaustoimenpiteitä seuraavien vuosien aikana.
Pitäisikö taloyhtiöön tehdä putkiston kuntotutkimus?
Putkistojen kuntotutkimukset suoritetaan pääasiassa aina ainetta rikkomattomin menetelmin. Tällaisia tutkimustapoja voivat olla esimerkiksi metallisille käyttövesi ja viemäriputkistoille, lämpöjohdoille, pattereille ja valurautaviemäreille digitaalisella röntgenkuvauksella suoritettavat läpivalaisukuvaukset sekä TV-kuvauskameroilla tehtävät viemäreiden videokuvaukset. Tutkimuksesta saatava kirjallinen raportti esittää rakenneosien korjaustarpeet PTS-taulukoineen seuraavalle kymmenelle vuodelle.
Taloyhtiön kannattaa hyödyntää kuntotutkimuksen tehnyttä asiantuntijaa ja pyytää hänet myös esimerkiksi taloyhtiön hallituksen kokoukseen kertomaan suullisesti havainnoista ja jatkotoimenpidesuosituksista, sillä vaikka raportti on selkokielinen, on asiantuntijan kertomana asia useimmiten parhaiten hyödynnettävissä.
Yleisesti ottaen putkiston kuntotutkimus on ajankohtaista yli 15 vuotta sitten asennetuille tai uusituille putkistoille. Myös, jos putkistossa on havaittu viimeisen kahden vuoden aikana yli kolme vesivuotoa, joista vähintään yksi on ollut vakava, tulisi kuntotutkimus laatia pikimmiten. Mikäli putkistojen asennuksesta tai uusimisesta on kulunut jo yli 40 vuotta, tulee putkistot uusia kokonaisuudessaan. Samoin, jos putkistossa on havaittu viimeisen kahden vuoden aikana yli viisi vesivuotoa, joista vähintään kaksi on ollut vakavia. Putkiston kuntotutkimuksella ei ole vielä kiire, jos putket ovat enintään 15 vuoden ikäiset tai jos putkistossa on havaittu viimeisen kahden vuoden aikana enintään kolme vuotoa, joista yhtäkään ei luokitella vakavaksi.
