Vanhan talon energiankulutus kuriin – aluepäällikkömme Miikka Kronqvistin energiansäästökeinot kotonaan
Työntekijämme kamppailevat päivittäin asiakkaidemme kotien ongelmien kanssa, ja usein oppeja voidaan siirtää sujuvasti omaan arkeen ja asumiseen. Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin aluepäällikkömme Miikka Kronqvist on myös oman elämänsä energiansäästäjä.
Hän on tehnyt viime vuosien aikana kasan erilaisia toimenpiteitä, joilla hän on saanut jopa puolitettua kotinsa energiankulutuksen. Millaisia erilaisia toimenpiteitä omakotitaloasuja voi tehdä energiaa säästääkseen läpikäymättä kuitenkaan laajaa energiaremonttia?
Miikka Kronqvist asuu vaimonsa kanssa vuonna 1937 rakennetussa omakotitalossa, jossa on kaksi kerrosta ja kellari. He muuttivat uuteen kotiin joulukuussa 2020, jolloin rakennuksessa oli pellettilämmitys. Tällöin kodin energiankulutus oli noin 35 000–37 000 kilowattituntia vuodessa energiatodistuksen mukaan (pelletti+sähkö).
Lämpöhukkaa merkittävästi pienemmäksi eri keinoin
Talossa huomattiin lämpöhukan olevan suurta, joten tätä ongelmaa lähdettiin taklaamaan eri keinoin. Ikkunoihin asennettiin esimerkiksi ”tuplaverhot”. Jokaista kodin ikkunaa varten ostettiin uudet normaalit verhot, jotka laitettiin kaksinkerroin. Näin ne estävät tehokkaasti lämpöhukkaa ja vedontunnetta.
Melkein jokaisen ikkunan alla sijaitsee myös lämpöpatteri, minkä takia uudet verhot on mitoitettu puolikkaiksi, eli ne peittävät vain ikkunat ja loppuvat ennen pattereita. Tällä tavalla patteri pääsee edelleen lämmittämään tehokkaasti tilaa, kun niitä ei ole peitetty.
Lämpö nousee aina ylöspäin, minkä vuoksi yläpohjan lämmöneristys oli syytä myös tarkastaa ja ottaa yhdeksi huoltokohteeksi. Kustannustehokkaan lämmönsäästötavan vuoksi yläpohjaan tehtiin lisälämmöneristys, jolloin lisättiin 20 cm ekotehokasta puhallusvillaa.
Materiaali valmistetaan pääosin kierrätetystä puukuidusta, se on hiilineutraali tuote ja eristeenä säästää energiaa. Materiaali toimii myös hyvin purueristeen päällä, jota löytyi jo valmiiksi yläpohjasta. 20 cm lisäeristeen määrään päädyttiin puhtaasti kustannustehokkuuden ja myös rakenteellisten olosuhteiden takia.
Jos eristettä olisi laitettu esimerkiksi 10 cm enemmän, olisi se maksanut merkittävästi enemmän ilman kuitenkaan merkittävää lisähyötyä. Räystäsrakenne myös rajoitti eristeen määrää, jota oli mahdollista laittaa.
Ulko-oven edessä on oviverhona noin puoli senttiä paksu villapeitto estämässä vedontunnetta. Umpipuuta oleva vanha ovi pitäisi muutenkin vaihtaa, sillä ovi on notkahtanut niin, että tiivisteitä ei saa muokattua.
Sisälämpötilaa alemmas, puulämmitys tukee uutta vesi-ilmalämpöpumppua
Vuonna 2021 kotiin asennettiin vesi-ilmalämpöpumppu, jonka avulla energian vuosikulutus saatiin laskettua noin 22 000 kilowattituntiin. Tällöin sisälämpötila oli aina noin 20–22 astetta.
Pumpun asetuksia muokattiin vuonna 2022 niin, että nyt pumpun avulla koti saadaan lämmitettyä noin 15–16 lämpöasteeseen ja loppu lämmitetään puulla. Puuta kuuluu nyt neljä kuutiota enemmän kuin aiempana vuonna. Sillä saadaan paikattua tehokkaasti noin pari lämpöastetta, jolloin kodin lämpötila pysyy noin 17–18 asteessa.
Yläkerrassa pidetään 17–18 asteen lämpötilaa, mutta alakerrassa on myös usein uuni päällä, jolloin alakerran lämpötila pysyy jatkuvasti noin 18–20 asteessa.
Kaikkien energiansäästötoimenpiteiden jälkeen kokonaiskulutus vuodessa on noin 15 000 kilowattituntia, minkä lisäksi puuta poltetaan vuodessa noin 6–8 kuutiota. Puun polttaminen tuottaa noin 7 500 kilowattituntia lämpöä vuodessa.
Kun puulla saadaan paikattua energiankulutusta, saadaan merkittävää hintaetua lämmityksen vuosikustannuksiin. Samalla Kronqvistin kodissa opeteltiin myös tehokkaampi puunpolttotapa.
Yksi tila yläkerrassa on otettu pois käytöstä, mutta puruseinärakenteen takia lämpötila pidetään silti aina alimmillaan 12–15 asteessa. Korvausilmaventtiilit ovat myös välillä yläkerrassa kiinni, mutta ilmanvaihdon ja kosteudenpoiston takia niitä pidetään kuitenkin pääosin auki.
Miikka Kronqvist mittaakin jatkuvasti kodin olosuhteita lämpötila- ja kosteusmittareilla.
Tulevissa toimenpiteissä huomioon kokonaisuus ja takaisinmaksuajat
Talossa on tällä hetkellä edelleen alkuperäiset vanhat kaksilasiset ikkunat. Jos ikkunat vaihtaisi uusiin energiatehokkaisiin ikkunoihin, auttaisi se energiansäästössä, mutta Kronqvist on laskenut, että ne eivät maksaisi itseään takaisin.
Todennäköisempää on, että vanhat ikkunat huolletaan ja korjataan, jolla tiiviyskin vähän paranee. Toimenpiteissä pitää siis aina ottaa kokonaisuus huomioon ja takaisinmaksuajat, jotta toimenpiteen järkevyys ja kannattavuus voidaan määrittää.
Jo aiemmin mainitun ulko-oven vaihto uuteen on kuitenkin edessä piakkoin, koska siitä saatava hyöty on merkittävästi isompi kuin siihen menevä kustannus. Takkojen huolto on myös edessä, ja yläkerran toimimaton takka tulisi uusia kokonaan.
Myös olemassa olevia hormipaikkoja, joista on aiemmin purettu vanhoja uunia, voisi mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa. Yläkertaan voisi esimerkiksi asentaa toisen tulipesän.
Miikka Kronqvist on myös harkinnut korvausilma- ja tuloilmakoneita, joissa on lämmöntalteenotto. Todennäköisesti kuitenkin niin kauan kuin puuta poltetaan näin paljon ja ilmanvaihto tapahtuu tehokkaasti sen kautta, koneiden hankintaan ei ryhdytä.
Tämän ikäisessä talossa puilla lämmittäminen on myös rakennusfysiikan kannalta tärkeää, sillä se kuivattaa talvikaudella rakenteita.
Lämpökuvauksen voisi myös teettää tulevaisuudessa, jotta nähdään tarkasti, miten olemassa olevien hirsien raot on tilkitty alakerrassa ja vaativatko ne korjaamista. Jos julkisivuremonttiin ryhdytään tulevaisuudessa, niin sen yhteydessä voisi myös ulkoa lisätä lämmöneristystä. Remontti on kuitenkin jo isompi ja kalliimpi, joten tähän ryhtymistä tullaan Kronqvistin mukaan harkitsemaan tarkoin.
Miikka Kronqvistin vinkit energiansäästöön (ja mitä ei ainakaan kannata tehdä!)
- Älä poista lämmitystä tiloista, joissa putket voivat jäätyä.
- Älä sulje ilmanvaihtoa.
- Älä sulje talvella huoneita pois käytöstä energiansäästön takia. Huoneiden sulkemisen kannalta tulisi ymmärtää rakennusfysiikkaa ja miten rakennus käyttäytyy, jos näin tekee. Esimerkiksi hirsi voi kestää lämpötilanvaihtelut, minkä takia sitä käytetäänkin niin paljon mökeissä, jotka ovat talven kylmillään. Nykyaikana käytetyt rakenteet kuitenkin harvoin kestävät. Huoneita voi pitää alimmillaan 12–15 asteessa, jos huoneen haluaa ottaa pois käytöstä.
- Muista käyttää kotitalousvähennys hyödyksi! Esimerkiksi lisälämmöneristys yläpohjaan tuli halvemmaksi ulkopuolisen asentamana kuin itse tehtynä.
- Muista ilmalämpöpumppujen huolto ja säästö, toimenpiteet ylläpitävät energiatehokkuutta
