Asunto-osakeyhtiölaki tulee muuttaa kunnossapitotarveselvityksen osalta

Taloyhtiön hallituksen tulee esittää vuosittaisessa yhtiökokouksessa kunnossapitotarveselvitys, johon on listattu kiinteistön korjaus- ja huoltotoimenpiteet seuraavalle viidelle vuodelle. Selvitys on ollut lain mukaan pakollinen vuodesta 2010. Todellisuudessa toimenpiteistä kerrotaan selvityksessä usein epäselvästi eikä dokumentti kerro siten kiinteistön oikeaa kuntoa. Tästä on haittaa niin taloyhtiön osakkaille kuin asunnon ostajillekin. Laki kaipaisikin nyt pikaista muutosta tilanteen korjaamiseksi.

Kunnossapitotarveselvitys ei kannusta suunnitelmalliseen kunnossapitoon

Taloyhtiön tulee tietää kiinteistön nykytila ja seurata sen kehittymistä säännöllisesti. Vain suunnitelmallisella kunnossapidolla, ennaltaehkäisevällä korjaamisella ja korjaushankkeiden ennakoinnilla taataan kustannustehokas, viihtyisä sekä ennen kaikkea turvallinen ja terveellinen kiinteistö kaikille taloyhtiön asukkaille.

Ongelmana on, että taloyhtiöt eivät usein hahmota kuinka kalliita ja aikaa vieviä erityisesti laajat korjaushankkeet ovat. Ne vaativat monien vuosien suunnittelua onnistuakseen. Viiden vuoden ajattelulla hankkeisiin ryhdytään kiireellä, jolloin sekä remontin laatu että kustannukset eivät ole toivotut.

Lisäkuluja tulee usein myös siitä, että remontteja ei ymmärretä yhdistää. Syynä on usein se, että kunnossapitotarveselvitykseen on kirjattu vain osa remonttikokonaisuuteen kuuluvista kohteista. Esimerkiksi ikkunat ja julkisivut kannattaa monesti saneerata yhtä aikaa.

Kunnossapitotarveselvitys tulisi laatia kymmenen vuoden päähän, nykyisen viiden vuoden sijaan. Kymmenessä vuodessa remontteihin osattaisiin valmistautua paremmin.

Kunnossapitotarveselitys ei perustu faktoihin

Tällä hetkellä kunnossapitotarveselvityksen voi laatia käytönnössä kuka vain millä tahansa sisällöllä. Tämä johtaa harmillisen usein siihen, että taloyhtiön hallitukset laativat selvityksen mututuntumalla. Ilman, että se perustuu faktoihin.

Kunnossapitotarveselvityksen tiedot tulisi pohjautua asiantuntijan työhön. Esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi laadittava kuntoarvio on tähän tarkoitukseen erinomainen. Arvio on puolueeton, kolmihenkisen asiantuntijaryhmän toteuttama tutkimus kiinteistön korjaustarpeiden määrittämiseksi. Arvioon kuuluu tyypillisesti pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS-ehdotus, joka toimii kunnossapitotarveselvityksen pohjana.

Myös remonttien kustannusarviot olisi hyvä olla nähtävissä kunnossapitotarveselvityksessä. Tällä hetkellä kunnossapitotoimenpiteet kirjataan selvitykseen hyvin epämääräisesti. Kustannusarvion pohjalta sekä taloyhtiön osakas että asunnon ostaja hahmottaisivat paremmin, kuinka isosta kunnossapito- tai korjaustoimenpiteestä on kyse.

Kunnossapitotarveselvitys:

1. tulisi laatia 10 vuodeksi,
2. tulisi perustua asiantuntijan tekemään kuntoarvioon ja
3. tulisi sisältää korjausten kustannusarviot.

Kun nämä tiedot kirjattaisiin suoraan kunnossapitotarveselvitykseen, oltaisiin turvallisemmilla vesillä. Sekä taloyhtiön osakkaat että asunnon ostajat saisivat realistisen kuvan kiinteistön kunnosta ja arvosta sekä tulevasta korjausvelasta.