Asutko ennen vuotta 1980 rakennetussa talossa? Kodissasi saattaa olla tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä, mikä on riskirakenne

Vanhat pientalot ovat tunnelmallisia ja houkuttelevia kodikkaan elinympäristön etsijöille, mutta ne saattavat pitää sisällään harmillisia yllätyksiä, joista varomaton ostaja ei ole tarpeeksi ajoissa tietoinen. Asuntokaupan Kuntotarkastusta ohjaavassa KH 90-00394 Suoritusohjeessa kuitenkin ohjataan kuntotarkastajaa tutkimaan esimerkiksi ennen vuotta 1980 rakennettujen talojen tuulettumattomat tai heikosti tuulettuvat puurunkoiset ulkoseinät erityisen tarkasti.

Tarkempi tutkimus eli rakenteen avaus on tarpeen, sillä kyseinen rakenne on todettu ajansaatossa vaurioalttiiksi rakenteeksi eli riskirakenteeksi.

Höyrynsulkujen puute yhdistettynä vääränlaiseen maaliin altistavat vaurioille

Ongelma ja riski näissä ennen vuotta 1980 rakennettujen puurunkoisten kotien puruseinissä tulee rakenteesta, jossa sisäilman vesihöyry pääsee kulkemaan vapaasti rakenteeseen, sillä tuohon aikaan ei ole käytetty rakennusvaiheessa höyrynsulkuja tai ne on tehty puutteellisesti.

Mikäli vesihöyry pääsee rakenteeseen, tulee sen myös päästä sieltä pois, jottei rakenne vaurioidu. Mikäli rakenteen ulkopuoli on tehty hengittämättömäksi, ulkoseinärakenteisiin on vuosien aikana saattanut syntyä vakaviakin vaurioita ja ongelmia.

Pääasiassa tuulettumattomat tai heikosti tuulettuvat puurunkoiset ulkoseinät toimivat suhteellisen hyvin. Ongelmia tulee ja vaurioitumisriski kasvaa, kun talon pinnan maalaamiseen käytetään vääränlaista maalia.

Mikäli talon pintaan on lisätty vesihöyrytiivistä lateksimaalia, joka esimerkiksi 1970-luvulla oli heikosti vettä läpäisevää, voidaan todeta, että talo on kuin päällystetty muovipussilla.

Lateksimaalin käytöstä on syntynyt ongelmia ja vaurioita talojen julkisivuihin, julkisivulaudoituksien alla oleviin vinolautoihin ja jopa talon lämmöneristeisiin ja runkorakenteisiin asti. Talon pintaan sivelty lateksimaali poistaa viimeisenkin tuulettuvuusmahdollisuuden tältä riskirakenteelta.

Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä voi vaurioitua myös esimerkiksi epätiiviiden vesipeltien vuoksi

1950-1960-luvuilla rakennettaessa oli toisinaan tapana asentaa vinolaudoituksen päälle sääsuojaksi kattohuopa eli bitumikermi ennen julkisivujen laudoittamista. Mikäli kattohuopa on jätetty laudoituksen alle, lisääntyy riski vaurioitumiselle, sillä kattohuopa on rakennusmateriaalina vesihöyrynvastukseltaan hyvin tiivis.

Myös esimerkiksi vesikaton vuotaminen ulkoseinän eristeisiin, yläpohjarakenteen puutteellisen tuuletuksen aiheuttaman kondenssikosteuden valuminen ulkoseinärakenteen yläosiin sekä ikkunan epätiivis vesipelti aiheuttavat tuulettumattomalle tai huonosti tuulettuvalle puurunkoiselle ulkoseinärakenteelle vaurioriskin.

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n vuosina 2016–2020 tekemien noin 15 000 kuntotarkastuksen perusteella kohteissa, joissa on heikosti tuulettuva ulkoseinä, ulkoverhouksen tuulettuminen on puutteellinen noin 13 prosentista kohteita. Tämän lisäksi rakenteen lisätutkimustarve on 39 prosentilla kohteista.  

Asuntokaupan yhteydessä onkin syytä huomioida kuntotarkastajaa valittaessa, että kuntotarkastaja noudattaa työssään KH 90-00394 Suoritusohjetta, jotta esimerkiksi juuri tämä kyseinen riskirakenne tulee tutkituksi.

Huolimaton remontti voi vaurioittaa rakennetta – remontoi viisaasti!

Toinen keino saada tuulettumaton tai heikosti tuulettuva puurunkoinen ulkoseinä vaurioitumaan on remontoida julkisivu huolimattomasti ja väärin.

Yleisin tapa väärän pintamateriaalin lisäksi on lisätä vanhan julkisivun päälle uusi lämmöneristys ulkopuolelle ja tähän päälle vielä uudet julkisivuverhoukset. Tällöin alkuperäinen riskialtis rakenne jää seinän sisään ja tuulettuvuus estyy edelleen.

Selvitä aina rakenteen kunto ennen kuin lisäät kotiisi lämmöneristystä ja ota remonttiin avuksi ammattilainen, joka osaa suunnitella rakenteen kosteusteknisen toiminnan oikein. Näin voit välttyä ikäviltä yllätyksiltä.

Katso videolta, kun liiketoimintajohtajamme Kim Malmivaara kertoo tuulettumattomasta puurunkoisesta seinästä ja sen riskeistä:

Muista remontoidessa, että kreosootti ja asbesti ovat ihmiselle syöpävaarallisia

Kivihiilipiki, joka tunnetaan myös nimellä kreosootti, on usein rakentamisessa käytetty haitta-aine etenkin ennen vuotta 1970 rakennetuissa kodeissa. Se on havaittavissa ehkä yleisimmin kreosootin tunnistettavasta hajusta, niin sanotusta vanhan junaradan puukiskojen hajusta.

Sitä käytettiin juuri sen erinomaisen kosteus- ja vedeneristyskyvyn vuoksi muun muassa talojen eristysmateriaalina tervapahvissa sekä bitumihuovassa ja bitumisivelyissä. Jopa oikeita käytettyjä rautatien puuosia on saatettu käyttää tuon ajan rakentamisessa hyödyksi, jolloin kreosoottipitoisuudet ovat yleisesti korkeat.

Asbesti on yleisnimi useille luonnosta saataville kuitumaisille silikaattimineraaleille. Rakennusalalla asbestia on käytetty muun muassa asbestikuitujen lämmöneristävyyden, kemiallisen kestävyyden, hyvän vetolujuuden ja mekaanisen kestävyyden takia.

Asbestin käyttö oli yleistä aina 1920-luvulta vielä 1990-luvulle, koska se oli hyvin edullista ja oli vaikea löytää turvallisia tuotteita, joilla olisi korvattu kaikki asbestin hyvät tekniset ominaisuudet.

Kreosootti ja asbesti puhuttavat nykyaikana paljon siksi, että ne ovat syöpävaarallisia ihmiselle ja niitä löytyy useista kodeista. Mikäli vanhaa taloa lähdetään remontoimaan tai rakenteita purkamaan, tulee aina tehdä haitta-ainekartoitus. Mikäli haitta-aineita löytyy, tulee työ tehdä tästä syystä aina haitta-ainepurkuna ammattilaisen toimesta.