EU-taksonomia haastaa kiinteistönomistajat energiatehokkuusinvestointeihin ja varautumaan ilmastoriskeihin

Pian päättyvä vuosi on ollut vastuullisuuskonsultin näkökulmasta kiivas ”ESG-vuosi” ja muun muassa EU-taksonomia on tullut isolla painolla työpöydälle. Vuodenvaihteen lähestyessä myös monilla kiinteistöomistajilla on uutta pohdittavaa – kuinka suuri osa kiinteistöomistuksista onkaan EU-taksonomian mukaista?

Vaikka vastuullisuustyötä olisi tehty pitkäjänteisesti, kiinteistöjä sertifioitu, ostettu vihreää sähköä, energiatehokkuusinvestointeja tehty ja sisälämpötiloja säädetty astetta alemmas, niin voiko todella olla, että 0 % kiinteistöistä on EU-taksonomian mukaisia?

EU-taksonomia on EU:n yhteinen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee kestävän taloudellisen toiminnan ja pyrkii ohjaamaan rahoitusta ja investointeja vihreisiin ja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Kiinteistö- ja rakennusalaan taksonomia on iskenyt lujaa ja taksonomiavaatimusten tulkinnanvaraisuuksien viidakossa painitaan nyt useassa yrityksessä.

Suurimpana ongelmana lienee, että samaan aikaan kun EU-taksonomianmukaisuudesta pitää raportoida, kriteeristössä on edelleen useita tulkinnanvaraisuuksia, epäselvyyksiä ja jopa asia- ja käännösvirheitä. Onneksi kansallisesti on kääritty hihat ja konsensusta epäselviin tulkintoihin on muodostettu muun muassa FIGBC:n EU-taksonomiaryhmässä.

Energiatodistukset syynissä

EU-taksonomia on toisaalta nostanut pintaan täysin uusia mielenkiinnon kohteita. Energiatodistus on pitkään ollut vain pakollinen paha, eikä energialuokkaan tai E-lukuun ole tyypillisesti kiinnitetty huomiota, kunhan energiatodistus on ollut olemassa.

EU-taksonomian myötä energiatodistuksessa esitetty E-luku on alkanut ensimmäistä kertaa kiinnostaa, kun EU-taksonomian vaatimuksissa tavoitellaan 15 % tai 30 % kansallista parhaimmistoa. Ei ole myöskään itsestään selvää, miten paras 15 % määritellään – toistaiseksi paras näkemys kansallisen parhaimmiston raja-arvoista on esitetty Raklin teettämässä selvityksessä.

Kiinnostus E-lukua kohtaan on herättänyt kysyntää myös uudenlaiselle palvelulle, ns. E-luvun tarkistukselle.

Olemme Raksystemsillä käyneet kuluneen vuoden aikana läpi lukuisia energiatodistuksia ”second opinion” -hengessä ja havainneet, että usein pelkästään laskennan lähtötietoja tarkentamalla E-lukua saadaan parannettua. On hyvä huomioida, että energiatodistus voi olla tehty ennen vuotta 2018, jolloin E-luku ei ole vertailukelpoinen ja pelkkä laskentaversion päivitys voi parantaa energialuokkaa.

Yritys- ja tekijäkohtaisesti on toki luonnollista vaihtelua laskennan tuloksissa – olennaista on korjata selkeät virheet, tarkentaa lähtötietoja sekä esittää kehitystoimenpiteitä EU-taksonomianmukaisuuden saavuttamiseksi.

Esimerkkinä yllättävästä kehitystoimenpiteestä voi olla esimerkiksi rakennuksen ilmatiiviysmittaus, jolloin laskennassa voidaan huomioida taulukkoarvoa parempi ilmanvuotoluku. Yksittäisenä toimenpiteenä tällä voi olla jopa 20-30 pykälän parantava vaikutus E-lukuun!

EU-taksonomian tarkoituksena tuskin on kannustaa pelkästään laskemaan E-luku uudestaan eri konsultilla. Lähtötietojen tarkentamisen lisäksi toimenpide-ehdotuksissa tulisi huomioida myös todellinen vaikuttavuus energiatehokkuuteen.

E-lukua voi parantaa eniten energiaremonteilla ja -parannuksilla, joilla on myös aidosti energiankulutusta ja edelleen päästöjä pienentävä vaikutus. Tyypillisiä kehitystoimenpiteitä voivat olla ilma-vesi- tai maalämpöpumpun lisääminen tai ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kehittäminen.

On matemaattisesti mahdotonta, että kaikki rakennukset olisivat 15 % parhaimmistossa. Monissa rakennuksissa EU-taksonomiavaatimusten tavoittelu voikin toimia merkittävien energiatehokkuusinvestointien vauhdittajana.  

Ilmastoriskit huomioitava

Toinen osa-alue arvioitaessa olemassa olevan kiinteistökannan EU-taksonomianmukaisuutta on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Siinä kiinnitetään huomiota keskeisten ilmastoriskien tunnistamiseen ja rakennusten kykyyn sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Keskeisenä vaatimuksena on laatia ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi kiinteistölle ja toteuttaa sopeutumisratkaisuja, joilla keskeisimmät fyysiset ilmastoriskit on hallittu.

Haasteita aiheuttaa mahdolliset tulkintaerot siitä, mitkä todella ovat keskeisiä ilmastoriskejä ja millä toimenpiteillä riskejä tulisi hallita.  Taustaksi on hyvä tiedostaa, että EU-taksonomian vaatimus ilmastoriskeihin liittyen on sama kaikessa taloudellisessa toiminnasta, energiantuotannosta metsäteollisuuteen, eli vaatimusta ei ole erikseen KIRA-alalle räätälöity.

Tosiasia on, että ilmastomme tulee muuttumaan ja rakennuksissa nämä muutokset on mahdollista huomioida jo nyt. Keskilämpötila Suomessa tulee nousemaan ja tilajäähdytyksen lisääminen tai jäähdytyskapasiteetin riittävyyden tarkastelu voi olla hyvä keino riskiin varautumiseksi.

Toisaalta lämpötilan nousun riskiä voi hallita myös passiivisilla ratkaisuilla kuten ulkopuolisella aurinkosuojauksella tai rakennuksen massoittelulla ja aukotuksella. Samoin kosteusrasitus sekä sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään ja mahdollisia riskikohteita voi olla mm. vedenpoistossa ja riskirakenteissa.

Työtä ilmastoriskeihin sopeutumiseksi helpottaisi yhteinen kansallinen näkemys keskeisimmistä huomioitavista ilmastoriskeistä Suomessa sekä tyypillisistä sopeutumisratkaisuista, mikä olisi varmasti nykytiedon perusteella helposti toteutettavissa.

On joka tapauksessa hyvä, että ilmastoriskit nousevat isona uutena asiana esille. Sen sijaan että keskitytään EU-taksonomian yksityiskohtien tulkintaeroihin, olisi toivottavaa, että ilmastoriskejä arvioitaessa olisi keskitytty oikeisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Suomen olosuhteissa. Näin varmistutaan kiinteistösijoitusten arvon säilymisestä myös muuttuvassa ilmastossa. 

Työ jatkuu

EU-taksonomia ei yksinään tule ilmastonmuutosta pysäyttämään, mutta merkittävänä KIRA-alan kestävyysmuutoksen vauhdittajana se tulee toimimaan.

Edelläkävijöillä on jo nyt mahdollisuus erottua ja on selvää, että kiinteistö, joka on ympäristösertifioitu korkeaan tasoon, EU-taksonomianmukainen sekä käytönaikaisen energiankulutuksen osalta hiilineutraali tulee olemaan tulevaisuudessa yhä houkuttelevampi sijoituskohde.

EU-taksonomiasta löytyy hyvin tietoa mm. FIGBC:n sivuilta ja Raksystemsin asiantuntijat auttavat mielellään EU-taksonomiaan liittyvissä kysymyksissä.