Huono sisäilma ja radonongelma voivat korjautua samalla kertaa
Huonoa sisäilmaa kuvaa yleensä huonetiloissa tuntuva tunkkaisuus tai hajut. Tällaisissa tiloissa oleskellessa olo alkaa tuntua väsyneeltä, päätä särkeä tai silmät ja iho alkavat oireilla. Hajut tai oireilu ovatkin yleisimmät syyt ottaa yhteyttä sisäilma-asiantuntijoihin.
”Yleisesti ajatellaan, että kun sisäilma on raikasta tai tiloissa oleskellessa ei aiheudu oireilua, sisäilmaa ei ole tarpeellista tutkia. Sisäilmassa voi silti esiintyä hajuton, mauton ja näkymätön vaara, jota ei voi aistia mitenkään”, sanoo Raksystemsin osastopäällikkö ja johtava sisäilma-asiantuntija Elina Saukko.
Tyypillisten sisäilmaongelmien, kuten kosteus- ja mikrobivaurioiden tai kuitujen, terveyshaitat ovat yleensä lyhytkestoisia, eikä niistä kehity sairauksia. Saukon mukaan tässäkin on poikkeuksia, eikä sairastumiseen liittyviä seikkoja vielä kaikilta osin tunneta.
Sisäilmaa salakavalasti pilaavan radonkaasun terveyshaitta kuitenkin tunnetaan, ja sen yhteys keuhkosyöpiin on tunnistettu.
”Terveydelle haitallinen radonaltistus syntyy aina, kun oleskellaan korkean radonpitoisuuden tiloissa”, kertoo Raksystemsin Suomen radonhallinnan liiketoimintapäällikkö Mikko Näppä.
Radon tappaa enemmän kuin puunpolton pienhiukkaspäästöt
Radioaktiivisen radonin vaikutus terveyteen ei ole välitön, vaan ongelmat tulevat usein vasta vuosien kuluttua. Radon on tupakan jälkeen toiseksi yleisin syy sairastua keuhkosyöpään.
Radonin aiheuttamiin keuhkosyöpiin kuolee vuosittain lähes 300 suomalaista: siis enemmän ihmisiä kuin mitä arvioidaan menehtyvän Suomessa joka vuosi liikenneonnettomuuksissa tai puunpoltosta aiheutuvien pienhiukkaspäästöjen takia.
Radon kulkeutuu sisäilmaan samaa reittiä kuin mikrobit
Syitä rakennuksissa esiintyviin radonongelmiin ovat rakennustapa, ilmasto ja geologiset olosuhteet. Radonia kulkeutuu kiinteistöjen sisäilmaan rakenteiden puutteiden kautta.
”Sisäilman laatuun vaikuttavia rakenteiden puutteita ovat esimerkiksi rakenneliittymien epätiiveyskohdat. Esimerkiksi tiivistämättömien läpivientien kautta ryömintätilan tai maaperän epäpuhtaudet, kuten mikrobit tai radon, pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan”, Saukko kertoo.
Radonmittaukset ovat pakollisia osalla työpaikoista. Mittausvelvoite ei kuitenkaan koske koteja.
”Etä- ja hybridityön yleistyttyä yhä useammat viettävät suurimman osan ajastaan kotona. Sen vuoksi on tärkeää huolehtia radonmittauksista nyt myös kodeissa ja taloyhtiöissä”, Näppä toteaa.
Radonkorjaus vähentää muitakin sisäilmahaittoja
Radonmittaus kannattaa tehdä oikein ja virallisten suositusten mukaisesti, jotta tuloksiin voidaan luottaa. Esimerkiksi pikamittaukset eivät kerro kuin mittaushetken tilanteen, eivätkä ne siksi ole luotettavia.
Virallinen radonmittaus suoritetaan Säteilyturvakeskusten (STUK) hyväksymällä mittauspurkilla, ja mittaus kestää vähintään kaksi kuutta virallisen mittausjakson aikana. Mittausjakso alkaa syyskuun alussa ja päättyy toukokuun lopussa.
”Mittausta on turha jännittää sen vuoksi, että jos jotakin löytyy. Aina mittausten jälkeen ei löydy korjattavaa”, Näppä huomauttaa.
Jos ongelma löytyy, se on korjattavissa ja hoitaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: alapohjaan liittyvät korjaustyöt, kuten tuuletuksen ja tiiveyden parantaminen, estävät niin radonin kuin maaperän mikrobiperäistenkin epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan.
”Korjauksissa kannattaa aina muistaa kokonaisvaltainen ajattelu: ennen kun korjataan, on syytä selvittää kaikki kyseisen rakenneosan korjaustarpeet. Näin korjaukset voidaan tehdä tarvittavalla laajuudella ja oikeilla menetelmillä ongelmien poistamiseksi yhdellä kertaa”, Saukko muistuttaa.
