Hyvä kuntotarkastaja tarvitsee asiantuntevuuden lisäksi ammattietiikan

Asuntokaupassa sekä ostajan että myyjän oikeusturva saattaa joutua koetukselle kaupan teon jälkeen ilmenneiden kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen johdosta. Taloja ei katsasteta säännöllisesti – autot sen sijaan vuosittain, vaikka niiden arvo on vain kymmenesosa talojen arvosta.

Talon kunto voi siis olla melkein mitä tahansa, ja ilman asianmukaista kunnon selvittämistä riskit huonoon asuntokauppaan ovat suuret. Ei ole siis aivan sama, kuka talon kaupan yhteydessä tarkastaa ja miten.

KH-kortin noudattaminen on olennainen kriteeri kuntotarkastuksessa

Asuntokaupan yhteydessä tehtävään kuntotarkastukseen on olemassa oma selkeä Suoritusohjeensa KH-kortistossa (KH 90-00394), jota noudattamalla talon kunto selviää kaupan osapuolille.

Kuntotarkastajille on olemassa oma Asuntokaupan Kuntotarkastajan (AKK) tutkinto. AKK-järjestelmää ja kuntotarkastajien pätevyyksiä valvoo rakennus- ja kiinteistöalan liittojen ja yhdistysten omistama FISE Oy.

Suoritusohjeesta ja pätevyyksistä huolimatta kumpikaan ei ole pakollinen, jotta joku voi toimia kuntotarkastajana ja suorittaa talon kuntotarkastuksen osto- ja myyntitilanteessa.

Asianmukaisessa kuntotarkastuksessa noudatetaan edellä mainittua suoritusohjetta ja tarkastuksen suorittaa AKK-pätevä henkilö. Myös kiinteistönvälittäjille laadittu Hyvä Välitystapa -ohje edellyttää, että asuntokaupan yhteydessä suositeltava kuntotarkastus laaditaan KH-kortin ohjeen mukaan ja kuntotarkastusta suositellaan teetettäväksi aina kiinteistön kaupan yhteydessä.

Hyvällä kuntotarkastajalla on vastuuvakuutus.

Mikäli tarkastaja ei etukäteen sitoudu ohjetta noudattamaan, jälkikäteen on hyvin hankalaa saada häntä vastuuseen, koska hänen suoritustaan ei voida verrata ohjeeseen. Siksi onkin erityisen tärkeää selvittää tarkastajan pätevyys etukäteen ja laatia kirjallinen sopimus tarkastuksen sisällöstä.

Mikäli kuntotarkastaja ei ilmoita noudattavansa suoritusohjetta vaan suorittaa kuntotarkastuksen esimerkiksi sitä soveltaen, tilaajan on syytä huolestua ja vaihtaa pätevään kuntotarkastajaan. Pätevä kuntotarkastaja tekee kuntotarkastuksen suoritusohjetta noudattaen.

Objektiivisuus on ammattitaidon ohella tärkeää

Raksystemsin perustajajäsen, Raksystems Group CEO Marko Malmivaara painottaa, että ammattitaidon lisäksi tärkeintä on kuntotarkastajan ehdoton puolueettomuus.

”Rakennusta ja sen ominaisuuksia arvioidaan samalla tavalla riippumatta siitä, kuka tilaaja on. Tarkastukseen ei saa vaikuttaa tarkastuksessa läsnä olevien henkilöiden mielipiteet tai luulot vaan asiantuntijan tulee olla myös tässä suhteessa ammattilainen”, Malmivaara sanoo.

Intohimo alaan, rakennusfysiikkaan ja itsensä kehittämiseen

Hyvä kuntotarkastaja on edellisten ominaisuuksiensa lisäksi intohimoinen työssään. Hänellä on esimerkiksi peruskoulutus rakennusalalta, yleensä hän on rakennusinsinööri tai -mestari.

Hän perehtyy jatkuvasti uudistuviin normistoihin, hän kouluttautuu säännöllisesti ja ylläpitää osaamistaan. Hän on perehtynyt rakennusfysiikkaan ja sisäilmatutkimuksiin sekä rakennuksen terveyshaittoihin.

Rautaisen ammattitaidon lisäksi hyvän kuntotarkastajan tulee osata selittää asiat kuluttajalle siten, että asiat tulee selkeästi ymmärretyksi.

Kokemus ja varovaisuus

Hyvällä kuntotarkastajalla on yli viiden vuoden kokemus alalta, erityisesti kosteus- ja homevaurioiden arviointi-, tutkimus- ja tarkastustehtävissä hankittua kokemusta.

Hyvä kuntotarkastaja osaa paikan päällä myös varoa vääriä johtopäätöksiä ja punnitsee tarkkaan, mitä havaintojen perusteella voidaan sanoa ja kirjoittaa. Erityisen tärkeää on tuottaa tavallista kuluttajaa palvelevaa sisältöä.

”Hyvä kuntotarkastaja varmistaa, että kaupan osapuolet  – niin myyjä, ostaja kuin välittäjäkin  – ymmärtävät todella, mitä raporttiin on kirjoitettu”, Malmivaara sanoo.

Kokemus ja tietynlainen varovaisuus antavat pohjan tarkastusraportille, joka ottaa kantaa selkeästi, mutta jossa ei ole perusteettomia johtopäätöksiä.

Kuntotarkastaja vastaa siitä, että tarkastus tehdään ammattitaitoisesti

Kuntotarkastusyritys vastaa tarkastajansa tekemästä tarkastuksesta kuluttajalle kuluttajansuojalain 8 luvun mukaisesti. Vastuuta ei voi rajata palkkion määrään.

Tarkastaja vastaa siitä, että kuntotarkastus tehdään sopimuksen mukaisesti ja ammattitaitoisesti sekä suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastaja vastaa tietysti myös siitä, että hänen tekemänsä havainnot ja johtopäätökset sekä antamat toimenpidesuositukset ovat ammattimaisesti perusteltuja ja oikeita sekä ammattietiikan mukaisia.

Mikäli todetaan, että tarkastaja on tehnyt virheen, hän vastaa niistä vahingoista, joita vaurion havaitsematta jättäminen tai niin sanottu väärä hälytys on aiheuttanut tilaajalle.

Tarkastaja ei vastaa vaurion korjauskustannuksista, vaan niistä vahingoista, joita vaurion tai puutteen havaitsematta jättäminen tai ilman perusteltua syytä tehty vääräksi osoittautuva toimenpidekehotus on tilaajalle aiheuttanut. Tarkastajan vastuu ei tietenkään poista asuntokauppalain tai maakaaren mukaisia ostajan ja myyjän välisiä vastuita.

Hyvällä kuntotarkastajalla on vastuuvakuutus, jossa korvaukset ovat vahinkotapauksessa yli palkkion määrän. Kuluttajan kannalta tämä on erittäin tärkeää, sillä kuntotarkastuksen hinta on tavallisesti alle 2 000 euroa mutta vahingot taloissa vaativat suurempia taloudellisia satsauksia.