Musiikkitalo on ollut Käyttö2023-kriteeristön pilottikohde. Kuvassa Musiikkitalon konserttisali.

Käyttö2023-ympäristöluokitus auttaa arvioimaan rakennusten ylläpidon ympäristösuorituskykyä

Käytössä olevien rakennusten ympäristösuorituskyvyn arviointiin saatiin vuoden 2023 lopussa kansallinen arviointityökalu, Rakennustiedon ympäristöluokituksen (RTYL) Käyttö2023 -kriteeristö.

Käyttö2023 tuo suomalaisia ydinkysymyksiä korostavan mallin kansainvälisten ympäristöluokitusten rinnalle. Luokitusmallin kehittämisestä vastasi Rakennustiedon kehitysryhmä, jossa vastuutahoina olivat tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustiedolta sekä senior advisor Timo Rintala Raksystems Green Building Partnersilta.

Käytössä olevien rakennusten luokitusmalli täydentää Rakennustiedon ympäristöluokituksen rakennushankkeiden hankeohjauksen kriteeristöä, joka julkaistiin vuonna 2014. Rakennustiedon ympäristöluokitus tarjoaa nyt koko rakennuksen elinkaaren aikaisen ohjauksen rakentamisesta ja käytöstä aina tuleviin korjauksiin saakka.

Käyttö2023-kriteeristö arvioi kattavasti eri näkökohtia

”Käytössä olevien rakennusten kriteeristön perusajatuksena on arvioida rakennushankkeiden työkalun periaatteita noudattaen kiinteistön teknistä ja ylläpidon ympäristösuorituskykyä ESG-kriteereillä huomioiden hallinnon käytännöt, ympäristösuorituskyvyn ja sisäilman laadun. Kriteeristö huomioi myös taksonomianmukaisuuden, joka on osa kolmen tähden luokituksen vaatimustasoa”, Rintala kertoo.

Vaikka energiatehokkuudella ja sisäilmaston laadulla on tässä luokituksessa iso merkitys, Rintalan mukaan kriteeristö arvioi kattavasti eri näkökohtia.

Musiikkitalon talotekniikkaa.

RTYL Käyttö 2023 -luokituksessa on kaksi työkalua: toinen on asuinrakennuksille ja toinen toimitila- ja palvelurakennuksille. Luokitus tukee suunnitelmallista ja ympäristövastuullista kiinteistönpitoa sekä johtamista, ja auttaa siten kiinteistönomistajia, isännöitsijöitä ja kiinteistöjohtajia työssään.

”Kriteeristö sopii kaikille rakennuksille, joissa sisäilman laadulla on merkitystä, eli kohteisiin, joissa on myös työpisteitä tai majoitustiloja. Kyseessä on kansallinen malli, ja siksi se sopii hyvin etenkin asuinkohteille sekä valtion ja kuntien tarpeisiin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois muitakaan kohteita”, Rintala toteaa.

Tarkastelua käyttöenergian vihreydestä aina jätteen kierrätysasteeseen saakka

Käyttö2023-kriteeristössä ympäristösuorituskykyä arvioidaan laajasti.

Rakennuksen suunnitelmallisen ylläpidon painoarvo on 25 prosenttia. Käyttövaiheen osalta tarkastelussa ovat muun muassa suunnitelmallinen kunnossapito, huoltokirjan hyödyntäminen, ylläpidon hyvät käytännöt ja ympäristötavoitteiden asettaminen ja seuranta.

Rakennuksen ympäristösuorituskyvyn painoarvo on 45 prosenttia.

Merkittävältä osalta energiatehokkuus pohjaa toteutuneeseen energiankulutukseen primäärienergiankulutuksella kerrottuna, eli puhutaan niin sanotusta käyttö E-luvusta.

Energiatehokkuudessa huomioidaan myös energiatodistus ja päästötön energianhankinta ja -tuotto, mutta pääpaino on toteutuneessa energiankulutuksessa.

”Muissa ympäristösuorituskyvyn mittareissa tarkastellaan vedenkäytön tehokkuutta, samoin kuin julkisen liikenteen yhteyksiä, sähköautopaikkoja, jätehuollon tiloja sekä jätteiden kierrätysastetta suhteessa Suomen jätetavoitteisiin,” Rintala tarkentaa.

Sisäilman laadun ja terveellisyyden painoarvo on 35 prosenttia. Sisäilmaston laatua mitataan kahta kautta. Kiinteistön arviointi keskittyy teknisiin ominaisuuksiin, kuten teknisten järjestelmien suosituskykyyn ja mitattuihin toteutuneisiin olosuhteisiin.

”Järjestelmien toimintaa arvioidaan koetun sisäilman laadun kautta, jota mitataan käyttäjäkyselyllä. Myös luonnonvalon määrää ja esteettömyyttä tarkastellaan”, Rintala kertoo.

Käyttö2023-kriteeristö tuo selkeän mittarin kehitykselle

Helsingin Musiikkitalo on ollut käyttövaiheen ympäristöluokituksen kriteeristön kehittämisen pilottikohde. Iso ja toiminnallisesti että teknisesti monimuotoinen kiinteistö päätyi kohteeksi Musiikkitalon kiinteistöpäällikkö Marko Oittisen aloitteesta.

Helsingin Musiikkitalo ulkoapäin kuvattuna. Vihreä talo on Käyttö2023-kriteeristön pilottikohde.

”Vuonna 2017 syntyi tarve selvittää, kuinka voisimme kiinteistönä konkreettisesti kantaa vastuutamme ympäristöasioista. Meillä on talon rakentamisesta iso ympäristövelka, ja julkisena toimijana meillä on korostunut vastuu olla vaikuttamassa kiinteistömme ympäristövaikutuksiin”, hän sanoo.

Vahva motivaatio saada kriittistä tarkastelua tuova ja siten kehittämiseen velvoittava sertifikaatti ohjasi yhteistyöhön Rakennustiedon sekä auditoinnin tehneen Raksystems Green Building Partnersin Rintalan kanssa. Sertifiointi valmistui vuonna 2019.

”Emme halunneet sertifikaatista ainoastaan taulua tuulikaappiin vaan tosiasiallisen kehittämistyökalun, jolla on annettavaa meille pitkäksi aikaa. Meille sertifikaatin keskeiset kriteerit löytyivät helposti. Kiinteistön energiatalous on tietenkin myös meillä ympäristöaiheiden kehitystoiminnan keskiössä”, Oittinen sanoo.

Laajan kriteeristön vuoksi sertifikaatti sopii erikoisemmille kohteillekin

Vuonna 2011 avattu Musiikkitalo on tilavuudeltaan noin 500 omakotitalon kokoinen, ja sen käyttöaste on iso: tilat ovat käytössä aamusta pitkälle iltaan. Kiinteistöä palvelee erittäin laaja ja monipuolinen, verrattain nykyaikainen taloteknisten järjestelmien kokonaisuus.

”Kiinteistömme energiankulutus on vääjäämättä suuri, vaikka suhteellista energiankulutusta kuvaava energialuokka on hyvä B. Sertifioinnin voimassaollessa olemme muun muassa siirtyneet päästöttömään energiaan, rakennuttaneet aurinkovoimalan ja ottaneet käyttöön massiivisen lämpöpumpun”, Oittinen kertoo.

Lämpöpumppu tuo Musiikkitalolle noin 150 000 euron säästöt energiakustannuksissa vuodessa. Säästöillä on rahoitettu kiinteistön yleisvalaistuksen uusimista energiatehokkaampaan led-valaistukseen. Näin energiataloushankkeet ikään kuin ruokkivat toisiaan.

Musiikkitalon valaistusta konserttisalista.

”Kunnossapidon tavoitteet ja ympäristösertifikaatin tavoitteet ovat samansuuntaiset. Koen, että sertifioinnin kautta ympäristöasiat tulevat kuitenkin paremmin huomioitua ja sisäistettyä. Tämän sertifikaatin etuna on sen laaja ja monipuolinen kriteeristö, ja näin ollen se on hyödynnettävissä monenlaisissa ja -kokoisissa kohteissa”, Oittinen kiittelee.

Kohdekierroksen tekijältä vaaditaan pätevyys

RTYL Käyttö2023-luokituksen prosessi eroaa rakennusvaiheen luokituksesta. Pyrkimyksenä on vähentää erillisen todistusaineiston koonnin tarvetta ja korostaa kohdekierroksella tehtävää todentamista.

Kohteen ympäristöominaisuuksien todentamisesta vastaa RT-Ympäristökonsultti ja erillistä rakennustiedon tekemää auditointia tehdään kohteille pistokoemaisesti. 

”Kohdekierroksen tekijöiltä, jotka vastaavat myös hakemuksen lähettämisestä Rakennustiedolle, vaaditaan RT-ympäristökonsulttipätevyys.  RT-ympäristökonsultin rooli on tässä prosessissa muutenkin suurempi ja sertifiointi vaatii pätevän konsultin palkkausta”, Rintala sanoo.

Käyttö2023-luokituksen kriteeristöä todentamisesta noin kolmasosa saadaan konsultin tekemällä kohdekierroksella. Kohteen toteutunut energiankäyttö vastaa 10 prosenttia painoarvosta, jonka lisäksi kohteen käyttäjille tehdyn käyttäjäkyselyn tuloksista riippuu10 prosenttia arvosanasta. 

Käyttäjäkyselyssä, joka kattaa sisäilman, siivouksen ja huollon toimivuuden, voidaan hyödyntää jo käytettyjä malleja.

Loppu noin kolmasosa todistusaineistosta perustuu todentaviin dokumentteihin, kuten huoltokirjan tietoihin, ympäristötavoitteisiin ja kuntoarvioon. Lisäksi palkitaan sisäilmaan liittyvistä erillismittauksista, kuten tilojen kuitumittauksista.

Hintatasoltaan Käyttö2023-luokitus on pidetty edullisena

Käyttö2023-sertifioinnin lopullinen hinta määräytyy sen mukaan, miten työ jakautuu tilaajan ja konsultin välillä.  Rakennustiedon osalta rekisteröinti ja sertifiointikustannus ovat noin 1 400 euroa kohteelta.

”Meillä Raksystemsillä pyritään siihen, että luokituksen haku on tilaajalle helppo ja hänen työmääränsä on minimissä. Hintatasoltaan Käyttö2023 on BREEAM in use -sertifioinnin kanssa samaa luokkaa eli edullisimmasta päästä ympäristöluokituksista”, Rintala sanoo.

Raksystemsillä on Timo Rintala mukaan lukien 12 asiantuntijaa, joilla on RT-ympäristökonsulttipätevyys. Vuoden 2024 alussa määrä on Suomen suurimpia yksittäisessä konsulttiyrityksessä.

”Meillä on vankkaa osaamista sertifioinneissa ja pyrimme auttamaan asiakasta eri sertifiointien vertailussa. Vaikka Käyttö2023-luokitus on kansallinen, ei sen käyttö rajaudu vain suomalaisiin tilaajiin. Tästäkin meillä on jo kokemusta.” 

Kiinteistön käyttövaiheen sertifikaattien vertailua infograafin muodossa, mukana LEED, BREEAM, RTYL ja WELL

Lue lisää ympäristöluokituksesta Rakennustiedon sivuilta.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp