Mitä huomioida vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihdon huollossa ja kunnostuksessa?
Ilmanvaihtojärjestelmän saneeraus nousee puheenaiheeksi viimeistään, kun taloyhtiö suunnittelee ryhtyvänsä putkiremonttiin tai muihin laajempiin korjaushankkeisiin. Taustalla on usein taloyhtiön asukkaiden ja osakkaiden havaitsemat ilmanvaihdon ongelmat, kuten tunkkaisuus tai hajuhaitat. Tiivistimme asiat, jotka taloyhtiön kannattaa huomioida erityisesti vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmän huollossa ja kunnostuksessa.
Vanhan kiinteistön painovoimainen ilmanvaihto halutaan yleensä säilyttää
Kiinteistöissä on kolmenlaisia ilmanvaihtojärjestelmiä: painovoimainen ilmavaihto, koneellinen poistoilmanvaihto sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Järjestelmät toimivat eri tavalla, mutta niiden perusperiaate on sama. Ne tuovat raitista ulkoilmaa sisätiloihin ja poistavat likaista ilmaa pois.
Suurimmassa osassa vanhemmissa kiinteistöissä on painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. Muut järjestelmät yleistyivät vasta 1960-luvulla.
Vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmät halutaan tyypillisesti pitää painovoimaisena myös saneerauksen jälkeen. Poikkeuksena on myöhemmin rakennetut ullakkohuoneistot, joihin tulee nykymääräysten mukainen koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla.
’’Järjestelmän muuttaminen on yleensä ongelmallista ja kallista, joten ymmärrän miksi moni taloyhtiö ei tähän ryhdy’’, kertoo LVI-suunnittelija Aki Nissinen.
Kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmät ovat tyydyttävällä tasolla
Vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmissä on usein havaittavissa puutteita. Puutteellinen korvausilman saanti on ongelmista tyypillisin. Asukkaiden toiminnasta johtuvat puutteet pystytään usein korjaamaan helposti, mutta ongelmat voivat olla myös syvemmällä.
Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä pohjautuu lämpötilan ja tuulen aikaan saamiin paine-eroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Järjestelmä vaatii toimiakseen riittävästi oikeassa paikassa olevia korvausilmaventtiileitä, joista ilma pääsee kulkeutumaan sisään.
Asukkaat tukkivat toisinaan korvausilmaventtiileitä vedon tai melun vuoksi. Myös suodattimien vaihtaminen unohtuu usein niistä venttiileistä, joissa on suodattimet. Venttiilit kannattaa pitää aina auki ja niiden kunto tarkastaa 2-3 kertaa vuodessa.
Myös ilmanvaihtohormien puutteet, kuten rapautumiset, vuodot ja tukkeumat, ovat vanhoissa kiinteistöissä yleisiä. Ne voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa paloturvallisuusriskin, joka tulee korjata pikaisesti.
Pohjatyöhön panostaminen kannattaa
Ilmanvaihtojärjestelmän kunnon selvittäminen kuuluu Kuntoarvioon. Siinä kolmihenkinen asiantuntijaryhmä tarkastaa kiinteistön rakenteiden ja järjestelmien kunnon rakennus- ja LVISA-tekniikan osalta.
Kuntoarviossa ilmanvaihtojärjestelmälle suositellaan mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Ilmanvaihtohormien kuntotutkimus on tyypillinen vanhoille kiinteistöille suositeltava jatkotoimenpide. Tutkimukseen kuuluu savun avulla tehtävä hormikartoitus ja videoitu hormikuvaus.
Tutkimuksien pohjalta LVI-suunnittelija tekee ilmanvaihto- ja hormikunnostussuunnitelman urakkalaskentaa varten. Tutkimuksiin ja suunnitteluun kannattaa panostaa, sillä ne mahdollistavat sujuvan loppuhankkeen. Hyvin tehty pohjatyö minimoi lisäkulut ja aikatauluviivästykset.
