Ohuteristerappaus vaatii paljon huoltoa – edessä korjausaalto

Kustannustehokkaassa julkisivujen ohuteristerappauksessa on ilmennyt ongelmia heikon vikasietoisuuden vuoksi. Taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien on nyt oltava valppaana ennen kuin kymmenen vuoden vastuuaika päättyy ja korjaukset jäävät taloyhtiön tai kiinteistönomistajan maksettaviksi.

Ohuteristerappaus alkoi yleistyä Suomessa noin 15 vuotta sitten. Se on ollut 2000-luvulla suosittu uudisrakennusten julkisivuratkaisu, mutta myös sitä on käytetty myös vanhempien rakennusten betonielementtijulkisivujen remonteissa.

Ohuteristerappaus voi vaikuttaa maallikon silmissä lähes ikuiselta ja melko huoltovapaalta kivijulkisivulta. Todellisuudessa se vaatii varsin säännöllistä tarkastelua ja huoltoa.

Yksi haaste on se, että ohuteristerappaukselle tyypillisintä ongelmaa, sen pintaan syntyneitä pieniä halkeamia, ei useinkaan havaita maasta käsin tarkastelemalla. Halkeamat pitäisi kuitenkin korjata heti. Siksi taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien kannattaa nyt olla hereillä.

Ohuteristerappaus on nimensä mukaisesti ohut

Ohuteristerappausjärjestelmä muodostuu tyypillisesti lämmöneristeestä, verkotuslaastista, jonka sisällä on lasikuituverkko, ja pinnoitteesta tai maalista.

Pinnoite tai maali on tyypillisesti silikonihartsipohjainen, mikä tekee pinnasta vettä hylkivän mutta kuitenkin sallii rakenteen kuivumisen ulospäin. Julkisivu on tuulettumaton, sillä rappaus tulee suoraan eristeen päälle.

Rappauskerros on varsin ohut, usein viidestä kymmeneen millimetriä. Tämä tekee rakenneratkaisusta edullisen muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Järjestelmään kuuluva saumaton julkisivu on ollut laajasti myös kaupunkikuvaa suunnittelevien kaavoittajien mieleen, mikä on lisännyt ohuteristerappauksen käyttöä.

Viime vuosina on käynyt ilmi, ettei rakenneratkaisun käytettävyys ole tavoitellulla tasolla, ja asiantuntijoiden keskuudessa on todettu, että rakenne on jossakin määrin vaurioherkkä.

Erään järjestelmätoimittajan huolto-ohjeiden mukaan julkisivun ohuteristerappauksen silmämääräinen tarkastus tulee tehdä vähintään kahden vuoden välein ja perusteellinen tarkastuskierros 3–5 vuoden välein, jolloin tarkistetaan muun muassa liitosten tiivistykset. Listalla riittää tehtävää lähes joka vuodelle.

Kuinka monessa taloyhtiössä työmäärään on varauduttu ja huolto-ohjeita noudatettu?

Ohuteristerappauksessa ongelmia on myös liitosten tiiviydessä

Ohuteristerappauksen toteuttaminen onnistuneesti on tarkkaa työtä, sillä rakenne sietää huonosti virheitä. Nykyinen aikapaine työmailla ei puolestaan tue millimetritarkkaa tekemistä.

Järjestelmätoimittajien ohjeiden mukaan ohuteristerappauksen pitäisi olla yleensä viidestä kahdeksaan millimetriä, mutta vastaan on tullut kohteita, joissa sen paksuus on vain kolme millimetriä. Viisi millimetriä on vähän, mutta kolme millimetriä paksuutta julkisivun suojana on melkein kuin kananmunan kuoren verran.

Suoritettavissa tutkimuksissa ohuteristerappauksissa havaitaan usein muun muassa puutteellisesta työnaikaisesta olosuhdehallinnasta, rappausverkon puutteellisesta sijainnista ja rappauksen paksuusvaihtelusta aiheutuneita halkeamia. 

Ohuteristerappauksien sallittu halkeamaleveys on luokkaa 0,1 millimetriä. Se on erittäin pieni halkeama, jonka havaitseminen vaatii usein lähempää tarkastelua. Halkeamien kautta sadevesi pääsee verkotuslaastikerrokseen ja edelleen ulkoseinäeristeisiin aiheuttaen siellä kosteusongelmia ja pahimmillaan huoneistoihin saakka ulottuvia kosteusvaurioita.

Rakenneratkaisulle tyypillisimmät ongelmat ovat halkeilun lisäksi siihen liittyvien rakenteiden, kuten ikkunoiden, räystäiden, parvekerakenteiden ja sokkelin, liitosten tiiviydessä. Kun liitokset eivät ole tiiviitä, sadeveden myötä kosteutta pääsee jälleen ohuteristerappauksen taustaan.

Vaikka ohuteristerappaus ja liitokset olisivat oikein tehtyjä, rakenneratkaisu vaatii silti paljon huoltoa. Jos työ on tehty osin puutteellisesti, niin suoraan sanottuna pulassa ollaan.

Kun julkisivuja kurittavan viistosateen odotetaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän, rakenneratkaisun haasteet eivät ainakaan vähene tulevaisuudessa.

Lähivuosina merkittäviä korjauksia nuorissa taloyhtiöissäkin

Järjestelmätoimittajien huolto-ohjeet siirtävät vastuuta mahdollisista ongelmista kiinteistönomistajalle, joten julkisivut on viisasta tarkistaa huolella vielä takuuaikana, jotta mahdollisista ongelmista ehtii reklamoida.

Monessa taloyhtiössä tai kiinteistössä, jossa on ohuteristerapattu julkisivuratkaisu, kymmenen vuoden vastuuaika on päättymässä tai jo päättynyt. Jo nykytietämyksen valossa voidaan sanoa, että lähivuosina ohuteristerappauskohteita korjataan laajasti.

Jokainen kiinteistö on tutkittava tapauskohtaisesti ennen kuin voidaan sanoa, miten laajaa korjausta se vaatii. On selvää, että pahimmillaan edessä on merkittäviä kustannuksia vaativia julkisivukorjauksia varsin nuorissa taloyhtiöissä ja kiinteistöissä.

Tämä ei ole enää nykyhengen mukaista, sillä ympäristöystävällisessä rakentamisessa ja asumisessa tavoitteena on pyrkiä aikaa ja sääolosuhteita kestäviin rakenneratkaisuihin.