Mitä asuntokaupan kuntotarkastuksella tapahtuu? Päivä kuntotarkastajan matkassa

Yhä useampi kodin omistaja teettää kuntotarkastuksen hyvissä ajoin ennen kotinsa myyntiä. Niin teki tällä kertaa myös helsinkiläinen pariskunta, joka on myymässä paritalon puolikasta Helsingistä.

Asunto on päätetty kuntotarkastaa ennen kodin myyntiä ja hinnan määrittelyä. Useat kiinteistönvälittäjätkin suosittelevat näin toimittavan, jotta kodin oikea kunto voidaan ottaa huomioon hinnan määrittelyssä. Toisaalta myös mahdolliset yllätykset saadaan tietoon ajoissa eikä vasta juuri ennen sovittua kauppatilannetta. Asuntokaupan kuntotarkastus tehdään Raksystemsillä alalla hyväksyttyä KH 90-00394 Suoritusohjetta noudattaen ja on puolueeton sekä pintapuolinen tarkastus myytävälle kodille. Tarkastus tuottaa tietoa kodin kunnosta niin myyjälle, kiinteistönvälittäjälle kuin ostajaehdokkaallekkin.

Tänään paritalon puolikkaan kuntotarkastajana toimii rakennusinsinööri Jari Ohvo. Hän on yksi Raksystemsin kuudestakymmenestä kuntotarkastajasta. Jari on suorittanut Asuntokaupan Kuntotarkastajan eli AKK-pätevyyden työnsä ohessa. Keskimäärin noin 120 kuntotarkastusta vuodessa muiden asiantuntijatehtävien ohella tekevä Jari on aloittanut Raksystemsillä vuonna 2011.

Asiantunteva alan konkari hoitaa kodin kuntotarkastuksen tarkalla, määrätietoisella ja lämpimällä otteella. Kurkistetaan tarkemmin, mitä kuntotarkastuksella tapahtuu!

Kuntotarkastus alkaa jo tarkastajan valmistautumisesta

Matkamme asiakkaan luokse alkaa Raksystemsin pääkonttorilta Vantaalta. Kuntotarkastajana toimiva Jari kertoo valmistautuvansa kuntotarkastukseen tutustumalla asiakkaalle lähetettyyn tilaussopimukseen, josta löytyy kodin perustiedot: rakennusvuosi, kiinteistön tyyppi, koko ja sijainti. Jo näillä tiedoilla kuntotarkastaja osaa arvioida voisiko kodista löytyä mahdollisia riskirakenteita, joita on syytä tutkia tarkemmin. Tarvittavat varusteet ja työvälineet on myös pakattu autoon mukaan kohteeseen lähdettäessä.

Asiakkaan luona on yleensä asukkaiden lisäksi kiinteistönvälittäjä, niin myös tällä kertaa. Välittäjä saa samalla kattavan käsityksen myytävän kodin kunnosta, apua asunnon hinnoitteluun sekä arvokasta tietoa kohteen myyntiä varten.

Asuntokaupan kuntotarkastus aloitetaan alkuhaastattelulomakkeen läpikäynnillä

Kuntotarkastus starttaa asukkaiden etukäteen täyttämällä alkuhaastattelulomakkeen läpikäynnillä. Lomakkeessa kysytään muun muassa kotiin tehdyt remontit sisä- ja ulkotiloissa, lämmitys- ja sähköjärjestelmä, salaojien kunto, sadevesijärjestelmän tilanne, mahdolliset havaitut vauriot sekä omistushistoria. Mikäli kodin piirustukset ovat saatavilla, tutustuu tarkastaja niihin jo tässä vaiheessa. Piirustukset kertovat tarkastajalle paljon kodin rakenteista, ratkaisuista sekä mahdollisista ongelmakohdista.

Vaikka lomakkeen kaikkiin kysymyksiin ei osaisikaan vastata, selviää tarkastuksen aikana useaan kohtaan vastaus tai tarpeet kokonaisuuden lisätutkimuksille. Ja yhdessä asioista keskustellessa, muistuu omistajien mieleen vanhojakin asioita, joita ei enää aktiivisesti muista. Alkuhaastattelu on yksi kuntotarkastuksen tärkeimmistä osista, johon on syytä paneutua.

Kierrokset niin sisä- kuin ulkotiloissakin

Kun asunnon lähtötiedot on käyty läpi, alkaa varsinainen kodin tarkastus. Kiersimme paritalon puolikkaassa ensin sisätilat päällisin puolin, jonka jälkeen Jari tutki vielä tarkemmin kohteen kuntotarkastuksella käytettävien mittareiden ja laitteiden kanssa.

Tällä kertaa kohteessa edettiin sisätiloista ulkotiloihin ja vielä kerran sisätiloihin – yläkerrasta aina kellariin ja katolta savupiipun luota salaojan tarkastuskaivolle saakka.

Kuntotarkastuksen aikana omistajat kertoivat talon historiasta ja siitä, millaisia remontteja ja mahdollisia vaurioita kodissa oli asumisen aikana havaittu ja korjattu.

Märkätilojen pinnat käytiin läpi pintakosteudentunnistimella, kodin rakenteet ja kaikki kulkuaukolliset tilat tutkittiin pintapuolisesti, myös kellarin ryömintätilan kautta tarkastettiin rakenteiden senhetkinen kunto.

Jari arvioi tarkastuksen aikana myös tilojen käyttöturvallisuutta, esimerkiksi kerrosten välisten rappusten kaiteiden sekä kodin paloturvallisuuden osalta.

Mitä rakennuksen ulkopuolelta tutkitaan?

Sisätiloista siirryimme ulkotiloihin. Jari kävi tarkkaan läpi, millaista kasvillisuutta talon välittömästä läheisyydestä löytyy. Erilaiset kasvit talon reunustalla voivat aiheuttaa haittaa rakenteille. Myös seinää pitkin kiemurteleva kasvillisuus voi aiheuttaa julkisivulle ja talon rakenteille haittaa. Jari kurkisti vielä eteisen pergolan alle ja havainnoi kodin sisäänkäynnin yhteydessä olevien rappusten kunnon.

Kiinteistön sadevesijärjestelmä aiheutti keskustelua kuntotarkastuksella läsnäolleiden keskuudessa ja tarkastuskaivon tilanne sekä kaivolle tulevan sadevesijärjestelmäputken suhde talon alapohjaan tarkistettiin. Kun sadevesijärjestelmän putket kulkevat talon perustuksien alapuolella, ei putkissa virtaava sadevesi pääse kastelemaan kodin perustuksia.

Jari kiipesi vielä katolle tarkastaakseen vesikaton sekä savupiipun kunnon. Savupiipusta päästiin kodin paloturvallisuuteen. Kuntotarkastaja Jari kävi kodin myyjien kanssa läpi palotikkaiden kunnon sekä tikkaiden päälle asetettavan suojalaudan merkityksen. Jari huomioi myös yläkerran ikkunoista uupuvan kiinteän avauskahvan. Nykyiset paloturvallisuussäädökset vaativat kiinteän kahvan ikkunaan, jotta ikkunan käyttö hätäuloskäyntinä luonnistuu tarpeen vaatiessa.

Asuntokaupan kuntotarkastus

Lopuksi vielä yhteenveto kuntotarkastuksesta

Heti kuntotarkastuksen päätteeksi käydään oleellisimmat huomiot kodin kunnosta suullisesti läpi paikalla olevien kanssa. Omistajilla, kiinteistönvälittäjällä sekä mahdollisella ostajaehdokkaalla on hyvä hetki kysyä kohteessa tehdyistä havainnoista ja puutteista. Tarkastuksen tilaajalle ja tarvittaessa myös kiinteistönvälittäjälle toimitetaan jälkikäteen kirjallinen raportti asuntokaupan kuntotarkastuksesta.

Kuntotarkastusraportti antaa kuvan kodin kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista suosituksineen

Selkeä raportti kuvineen kertoo tarkastuksen aikana tehdyt havainnot ja suositukset. Mikäli vaurioepäilyn varmistamiseksi on perusteltua porata rakenteeseen kosteusmittausreikä, kuuluu tarkastuksen vakiosisältöön enintään kolme porausta.

Vaihtoehtoisesti rakenteisiin voidaan tehdä korkeintaan kolme rakenteen avausta rasiaporalla. Mikäli epäilyttävästä rakenteesta ei saada selvyyttä ainetta rikkomattomin menetelmin, kuntotarkastaja suosittelee lisätutkimuksia. Suositukset on hyvä ottaa tosissaan, sillä itsessään pelkkä kuntotarkastus ei vielä takaa ostettavan kodin rakenteiden kuntoa.

Suositellut jatkotutkimukset kannattaa teettää, jotta rakenteiden kunnosta voidaan varmistua. Mahdolliset korjaustoimenpiteet osataan myös ajoittaa ja suunnitella oikein, kun korjattavan järjestelmän tai muun kokonaisuuden kunnosta on tarkat tiedot olemassa. Vasta jatkotutkimuksilla selviää mahdollisen vaurion laajuus ja korjauskustannusten taso pystytään arvioimaan.

Asuntokaupan kuntotarkastus tukee myyjän tiedonantovelvollisuutta

Kotia myytäessä on asunnon myyjällä tiedonantovelvollisuus sekä ostajalla selonottovelvollisuus. Kodin kuntotarkastus tukee molempia, mutta ei korvaa osapuolien velvollisuuksia asuntokaupassa.

Asunnon myyjän on hyvä tutustua kuntotarkastusraporttiin perusteellisesti, jotta suositellut toimenpiteet ja kuntotarkastajan tekemät huomiot otetaan huomioon asunnon myynnissä. Kodin ostajaehdokas taas voi tiedustella mitkä olivat kuntotarkastuksessa asiantuntijan tekemät huomiot ja suositellut toimenpiteet, saadakseen kattavan käsityksen myytävän kodin kunnosta.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp