Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet muutkin tekijät kuin vain home
Sisäilmaongelmat, niiden tutkiminen ja syiden etsiminen vaativat asiantuntijalta rakennustekniikan ja -fysiikan sekä sisäilmaston olosuhteiden ja terveysvaikutusten hallitsemista mutta myös erilaisten tutkimusmenetelmien taitamista. Haastavan työkentän aiheuttavat monet tekijät, mutta suurimman huomion saavat yleensä kosteus- ja mikrobivauriot, niin sanotut homeongelmat.
Rakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot eivät kuitenkaan ole läheskään aina syynä oireita aiheuttaville sisäilmaongelmille. Tästä syystä haluan nostaa esiin myös muita oireita aiheuttavia tekijöitä, joiden vaikutuksia emme voi unohtaa.
Miksi rakenne niin usein homehtuu?
Kosteus- ja mikrobivauriot ovat harmillisen yleisiä rakennuskannassamme. Siihen vaikuttanee osaltaan aiemmin käytössä olleet rakenneratkaisut, rakennustapa ja haastavan ulkoilmastomme aiheuttamat vaatimukset rakennusten lämmöneristävyydelle ja tiiviydelle.
Olkoon rakennusmateriaalit, materiaalien määrä tai maaperä mikä tahansa, kosteus- ja mikrobivaurio syntyy, kun rakenne ja siinä käytetyt materiaalit eivät kestä niihin kohdistuvaa kosteusrasitusta.
Se, miten kauan rakenteen tai materiaalin vaurioituminen kestää, riippuu useista tekijöistä. Erilaisten rakenteiden kosteusrasitukset ja kuivumiskyky perustuvat erilaisiin fysikaalisiin kosteuden siirtymistapoihin ja niiden yhdistelmiin, joten vaurioitumisriskiä täytyy arvioida aina tapauskohtaisesti.
Kuiva sisäilma, materiaaleista vapautuvat päästöt tai hajut voivat myös olla sisäilmaongelmien syynä
Liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon puutteet tai vetoisuuden tunne ovat hyviä esimerkkejä harvemmin muistetuista sisäilman ongelmista. Myös erilaiset kemialliset ja hiukkasmaiset materiaaleista vapautuvat päästöt sekä pölyisyys voivat aiheuttaa sisäilmaan ongelmia.
Lisäksi mahdollisia sisäilmaongelman aiheuttajaksi luokiteltavia tekijöitä ovat muun muassa eläimistä, siitepölystä ja kemikaaleista johtuvat allergeenit sekä häiritsevät hajut.
Yleisimmin koetaan homeen hajua sekä erilaisista materiaaleista lähtevää, esimerkiksi pistävää tai makeaa hajua. Näiden niin sanottujen home- ja kemiallisten ongelmien jälkeen eniten havaitaan tupakan hajua.
Monesti sisäilmaongelmat aiheutuvat useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Näitä ovat muun muassa ilmanvaihdon puutteellisuus tai ilman tunkkaisuus, ilman riittämättömyys ja hajut.
Lisäksi mahdollisia ongelmia voi aiheuttaa rakennuksen tavallista suurempi alipaineisuus. Tästä johtuen rakenteista voi kulkeutua sisälle korvausilmaa, joka kuljettaa rakenteissa olevia epäpuhtauksia sisäilmaan.
Asiantuntija auttaa, kun epäily sisäilmaongelmasta herää
Mikäli epäilee ongelmia rakennuksen sisäilmassa, havaittavissa on silmin nähtäviä vaurioita tai rakennuksen käyttäjillä on pitkittynyttä oireilua, suositeltavaa on pyytää asiantuntija apuun.
Sisäilmaongelmien tutkimiseen kannattaa valita koulutettu ja pätevä, sisäilman ammattilainen, esimerkiksi sertifioitu rakennusterveysasiantuntija. Meillä Raksystemsillä työskentelee tällä hetkellä 19 rakennusterveysasiantuntijaa eri puolilla Suomea.
