Tarvitseeko uusi koti kuntotarkastusta?
Uudisrakentaminen ei ole aina virheetöntä ja riskitöntä, eikä uudehko koti tarkoita kunnossa olevaa rakennusta. Myös uusista rakennuksista löytyy rakentamisesta aiheutuneita virheitä. Lisäksi vain muutamankin vuoden vanhoista kodeista saattaa löytyä jo puutteellisesta huollosta johtuvia ongelmia.
Jos koti on vasta muutaman vuoden vanha, saattaa potentiaalinen ostaja ajatella kuntotarkastuksen olevan tällaisessa tilanteessa turha. Kuntotarkastus kannattaa aina, oli kohde minkä ikäinen tahansa.
Uudessakin kodissa voi olla virheitä
Kuntotarkastus ja sen tarpeellisuus linkitetään yleensä vanhempiin koteihin. Vanhemmista kodeista saattaa löytyä useitakin paljon puhuttuja riskirakenteita tai mahdollisia muita riskejä ja potentiaalisia ongelmia, jotka säikäyttävät helposti kodin ostajan.
Erityisesti kosteusongelmat saattavat leimata tiettyjen aikakausien koteja, minkä takia kodin ostajat saattavat turvautua uudempiin koteihin.
Jos koti on uutuuden kiiltävä ja nykyisillä rakennusmääräyksillä ja nykytekniikalla rakennettu, voisi olettaa sen olevan myös turvallinen ja terveellinen asua. Aina näin ei kuitenkaan ole.
”Uusista tai juuri remontoiduistakin kodeistakin löytyy virheitä. Syynä on saattanut olla rakentamisen kiireeseen, valvonnan puutteeseen ja osaamattomuuteen liittyvät syyt. ”
”Haasteena näissä yleisesti on se, että viat ja puutteet eivät välttämättä ole vielä realisoituneet suuriksi ongelmiksi. Tämän takia toisaalta on tärkeää, että viat ja puutteet havaitaan ajoissa, jotta suuremmilta ongelmilta vältytään”, kertoo Raksystemsin Inspections & Surveys -divisioonan liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara.
Malmivaaralla on lähes 20 vuoden kokemus pientalojen kuntotarkastuksista.
Uuden kodin rakentaminen ei aina suju ongelmitta
Nykyään myös pientalorakentamisessa vaaditaan työmaa-aikaista valvontaa. Omakotitalorakentajat eivät kuitenkaan ole usein valmiita maksamaan siitä, koska eivät välttämättä ymmärrä valvonnan tärkeyttä, joten valvonta voidaan hoitaa minimillä tai siihen voidaan panostaa.
Harvasta uudesta tai uudehkosta kohteesta löytyy esimerkiksi oikein ja ajatuksella täytettyjä valvonta-asiakirjoja. Rakennusvaiheessa saattaa kuitenkin sattua mittavia virheitä, jotka voivat nopeastikin johtaa kosteusvaurioihin tai muihin ongelmiin.
Rakennusvaiheen valvonta maksaa itsensä siis myöhemmin moninkertaisesti takaisin. Koska tuntemattoman kohteen kohdalla vallitsee aina tietty epävarmuus sen kunnosta, tulisi kuntotarkastus aina tehdä.
”Asiakkaan ei missään nimessä kannata luottaa siihen, että uusi asunto olisi virheetön. Asuntokaupassa kuluttajilla on vahvasti tunteet pelissä ja pettymykset ovat usein suurempia uuden asunnon oston yhteydessä. Vanhaa kotia ostaessa potentiaaliset asukkaat ovat usein varautuneet pikku vikoihin tai remontointitarpeisiin, mutta uuden kodin kohdalla vastoinkäymiset tuntuvat isommilta, koska odotuksetkin ovat korkeammalla”, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
Kuntotarkastus tekee asuntokaupasta turvallisemman
Kuntotarkastus tekee aina myyntiprosessista läpinäkyvämmän, ja kuntotarkastus kodin kunnon selvittämisestä puolueettoman. Koska kuntotarkastus suoritetaan pintapuolisesti, tulisi mahdollisiin jatkotutkimus- ja toimenpide-ehdotuksiin suhtautua aina vakavasti.
Jos kohteessa on syytä epäillä vauriota tai rakennusvirhettä, kannattaa se tutkia mahdollisimman nopeasti.
”Jakotutkimukset saattavat sisältää esimerkiksi rakenneavauksia, joiden tarkoituksena on nähdä konkreettisesti ja tarkemmin rakenteiden sisälle, koska monia ongelmia ei voida silmämääräisesti havaita”, Malmivaara tarkentaa.
Riitely myöhemmin oikeudessa esimerkiksi edellisen omistajan tai rakennuttajan kanssa on kallista ja henkisesti raskasta. Vaikka joku muu saataisiinkin myöhemmin vastuuseen virheestä, on siihen pisteeseen pääsy todennäköisesti vaatinut jo kaikilta osapuolilta valtavasti rahaa ja resursseja.
Onkin helpompaa ja turvallisempaa pelata varman päälle aikaisemmin, kuin maksaa myöhemmin kalliisti.
