Tunkkainen ilma kotona kannattaa aina tutkia

Homeen haju tai hengitysteiden ärsytysoireet ovat sellaisia varoitusmerkkejä, joiden takia asukkaat ryhtyvät yleensä tutkimaan talonsa terveyttä. Pelkät ilmamittaukset harvoin riittävät selittämään sisäilmaongelmia, sillä syyt löytyvät usein rakenteista tai ilmanvaihdosta.

Poikkeava haju tai näkyvä kosteusvauriojälki seinässä, katossa tai lattiassa herättävät epäilyksiä talon sisäilman laadusta. Asukkaat ovat myös saattaneet oireilla: esimerkiksi hengitysvaikeuksien tai tukkoisen nenän koetaan usein johtuvan huonosta sisäilmasta.

”Tyypillisiä sisäilmaoireita ovat muun muassa silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet. Jos oireilu voidaan yhdistää suoraan asunnossa oleskeluun, on olemassa selkeä syy sisäilmatutkimuksien tekemiseen”, kertoo osastopäällikkömme Elina Saukko.

Sisäilman epäpuhtauksiin reagoidaan yksilöllisesti

Pelkkien oireiden perusteella on mahdotonta tietää niiden aiheuttajaa, koska eri syiden aiheuttamat oireet voivat olla keskenään hyvin samankaltaisia. Lisäksi ihmiset reagoivat epäpuhtauksiin yksilöllisesti, ja siksi koetut oireet ja niiden voimakkuus voivat vaihdella eri ihmisillä samassa taloudessa.

Tästä syystä muun muassa sisäilman mikrobimittauksiin ei ole käytössä terveysperusteisia raja-arvoja. Joka tapauksessa huono sisäilmanlaatu paljastaa yleensä sen, että rakennuksessa piilee jokin ongelma. Läheskään aina kyse ei ole siitä, että talon rakenteet olisivat vaurioituneet, vaan asiaan voi olla helppo ja edullinenkin ratkaisu.

”Joskus apu sisäilmaongelmaan voi tulla ilmanvaihdon säätämisestä, korvausilmaventtiilien asentamisesta tai yksittäisten rakenneliittymien tiiveyden parantamisesta, kuten viemäriputkien läpiviennin tiivistämisestä alapohjarakenteeseen”, Saukko toteaa.

Homeen hajun lähde kannattaa selvittää

Ihmiset alkavat huolestumaan kotinsa sisäilmasta viimeistään silloin, kun sieraimiin leijailee homeen hajua. Joskus asukkaat voivat epäillä, että hajun lähde on eteisessä, koska haju tuntuu kotiin tultaessa voimakkaammalta kuin muissa tiloissa.

Kyse voi olla kuitenkin myös siitä, että hajuun tottuu melko nopeasti, minkä vuoksi sen haistaa voimakkaimpana juuri sisään tultaessa.

”Homeen voi aistia esimerkiksi kotiin tultaessa tai jossain yksittäisessä tilassa tai vaatteissa. Lisäksi luonnolliset ilmavirtaukset kuljettavat hajuja asunnossa, joten paikka, jossa haju havaitaan, ei välttämättä ole juuri vaurioituneen rakenteen kohdalla”, Saukko kertoo.

Usein sisäilmaongelma mielletään suoraan homeongelmaksi, mutta kyse voi kuitenkin olla myös muista asioista. Oireilua tai hajuja voivat aiheuttaa myös muut sisäilmastoon liittyvät tekijät, kuten materiaalien päästöt tai vaikkapa puutteellinen ilmanvaihto.

Homeen kaltaista hajua voi myös kulkeutua talon sisäilmaan maaperästä, jos esimerkiksi alapohjan rakenteisiin on tullut halkeamia tai rakenneliittymiin epätiiveyttä. Silloin ei olekaan kyse rakenteissa kytevästä homekasvustosta, vaan mahdollisesti melko helposti korjattavasta rakenneviasta.

Sisäilmatutkimus selvittää syyn perusteellisesti

Sisäilmaongelmia tutkittaessa täytyy yleensä mennä pintaa syvemmälle, mikä voi tarkoittaa rakenteiden avaamista ja näytteiden keräämistä ilmasta, pinnoilta ja materiaaleista. Näytteet analysoidaan laboratoriossa.

Sisäilmaongelmat, niiden tutkiminen ja syiden etsiminen vaativat asiantuntijalta rakennustekniikan, rakennusfysiikan ja sisäilmaston olosuhteiden sekä terveysvaikutustenkin hallitsemista. Lisäksi tulee tuntea erilaiset tutkimusmenetelmät ja niiden soveltuvuus tutkittavaan rakennukseen.

Sisäilmatutkimusten hintahaitari on suuri – sadoista euroista jopa tuhansiin. Hinta määräytyy ongelman laajuuden, menetelmien ja laboratorioanalyysien mukaan. Sisäilman tutkimisen tärkeä vaihe on suunnittelu, jotta tutkimukset voidaan kohdistaa oikeisiin paikkoihin ja käytetään oikeita menetelmiä.

Hyvin suunniteltu tutkimus on yleensä myös kustannustehokkain.

Artikkeli on julkaistu alunperin suomela.fi-sivustolla.