Useita suomalaisia kiinteistöjä odottaa energiaremontti

EU:n parlamentti hyväksyi 14.3.2023 esityksen siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta tulisi kehittää lähitulevaisuudessa. Ehdotus pyrkii muun muassa parantamaan energiatehokkuudeltaan heikoimpien kiinteistöjen kulutusarvoja vuosiin 2030-2033 mennessä.

Ehdotuksella pyritään kiinteistöjen ilmastovaikutuksien vähentämiseen ja kiinteistöjen energiaomavaraisuuden kasvattamiseen. Pakolliset energiaremontit tulevat aiheuttamaan kustannuksia kaikille kiinteistöjen omistajille ammattimaisista sijoittajista pientaloasujiin. Muutos koskettaa jopa satoja tuhansia suomalaisia.

Energiatehokkuudeltaan heikoimpien kiinteistöjen pakolliset parannukset

Komission ehdotus tukee EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasuja 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä sekä pidemmän aikavälin tavoitetta ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä.

Ehdotuksen vaatimukset toimeenpannaan jäsenvaltioissa kansallisen lainsäädännön kautta, joten Suomessakin uusien kriteerien vaatimuksista tullaan käymään vielä keskustelua mm. hiilineutraaliuden määritelmän ja E-lukuluokkien jaon osalta.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ehdotuksessa jokainen EU-maa määrittelee omasta rakennuskannastaan alimman 15 %, jonka mukaiset rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan kaikkein heikoimmin suoriutuvia. Näille kiinteistöille annetaan alin energiatehokkuusluokka G, josta tulisi päästä nopeasti pois. Kaikkien tähän alimpaan energiatehokkuusluokkaan kuuluvien kiinteistöjen on parannettava energiatehokkuutta toiseksi alimman, F-luokan, tasolle kahdessa erässä.

Muiden kuin asuinrakennuksien tulee parantaa energiatehokkuuttaan vuoteen 2027 mennessä ja asuinrakennusten vuoteen 2030 mennessä. Myöhemmin myös toiseksi alimmasta F-energiatehokkuusluokasta pyrittäisiin pääsemään eroon vastaavasti. Viimeisimpien luonnosten mukaan 2033 tavoitteena voisi olla jo energialuokka D.

Energiaremonteilla tuntuvia säästöjä energiakustannuksiin

”14.3.2023 jälkeen tekemieni laskentamallinnusten pohjalta tämä tarkoittaa esimerkiksi suorasähköllä lämpiävissä pientaloissa (G-luokassa) mahdollista yläpohjan lisäeristämistä ja ilmalämpöpumppujen asentamista sekä kevytilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenotolla asentamista. Edellä mainitut urakat jäävät lähtökohtaisesti alle 10 000 euroon”, tarkentaa Raksystemsin johtava energia-asiantuntija Antti Hatsala.

Parhaimmillaan esimerkkikohteessa takaisinmaksuaika jää alle viiteen vuoteen ja voi tuoda usean tuhannen euron säästön vuositasolla. Järjestelmien soveltuvuus tulee harkita aina rakennuskohtaisesti asiantuntijan johdolla.

Taloyhtiöissä järeämmillä toimenpiteillä kuten maalämmön tai poistoilmalämpöpumppujen asentamisella voidaan nostaa merkittävästi energialuokkaa, koska alimman luokan kohteet ovat pääosin vanhoja öljylämmityskohteita.

Lähtökohtana on energiansäästön lisäksi todellisten ostoenergian eurojen säästö ja myös kansallisella tasolla omavaraisuuden paraneminen.

”Lisäksi, kun lasketaan energiatodistus ja käytetään tarkimpia mahdollisia U-arvotietoja, kuten laskettuja, oppaan arvoja tai mitattuja arvoja asetusarvojen sijaan rakenteille, voidaan saada E-luokka laskemaan esimerkiksi yhdellä kokonaisella luokalla esim. G-F:ään tai E:stä D:hen, kun luokkarajat ovat lähellä laskennassa”, Hatsala toteaa.

Uudisrakentamisesta hiilineutraalia

Myös uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia kiristetään päästötavoitteisiin pääsemiseksi siten, että vuodesta 2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten tulisi olla hiilineutraaleja. Julkisten rakennusten osalta tämä tulisi voimaan jo vuodesta 2027 alkaen.

Vaatimusten kiristäminen myös olemassa olevien kohteiden energiatehokkuuden parantamiseksi on välttämätöntä, sillä vuoden 2030 rakennuskannasta 80 % on jo rakennettu, ja rakennuskannan päästöt muodostavat 36 % kokonaispäästöistä. Pelkkä uudisrakennusten vaatimusten kiristäminen ei riitä.

”Asiasta keskusteltaessa tulisi kuitenkin myös huomioida se, että energiaremonteilla saadaan konkreettista säästöä energiakustannuksiin. Lisäksi vähennetään riippuvuutta esimerkiksi fossiilisista energialähteistä ja pienennetään sähkön ja lämmön hintariskiä, mikä on ollut pinnalla erityisesti nyt energiakriisin ja sodan aikana. Lisäksi monissa energiaremonteissa parannetaan samalla myös sisäolosuhteita ja asumisviihtyvyyttä”, kertoo Raksystems Green Building Services -divisioonan energiapalveluiden tiimipäällikkö Sami Nevala.

“Aikataulu tälle vaikuttaa haasteelliselta, ja uskoisin, että direktiivin aikatauluvaateita tullaan jollain tasolla soveltamaan”, Nevala jatkaa.

Kustannussäästöjä energiaremontista

Energiaremontin suunnittelussa, oli kyse pienestä tai isosta kiinteistöstä, on syytä huomioida rakennuksen muut korjaustarpeet ja se, mitkä energiatehokkuustoimenpiteet ovat kustannustehokkaimpia. Hyvällä suunnittelulla saadaan aikataulutettua korjaushankkeet niin taloudellisesti kuin rakenteellisestikin kannattavaan järjestykseen.

Esimerkiksi julkisivun tai yläpohjan lisäeristäminen on järkevää ajoittaa julkisivu- tai kattoremontin yhteyteen, kun taas öljykattilan vaihtaminen maalämpöön kannattaa tehdä käytännössä niin pian kuin mahdollista.

Kustannuksia on syytä tarkastella kokonaisuutena: mitä remontin rahoitus maksaa, minkä verran energiakustannuksissa säästetään ja kuinka paljon energiaremontille voidaan hakea ARA:n energia-avustusta. Useat toimijat tarjoavat lisäksi lämmitysjärjestelmän uusintaa leasing-mallilla, jolloin omistajalle ei tule suuria kertainvestointeja, vaan remontti katetaan pidemmän ajan kuluessa saavutetuilla ylläpitokustannussäästöillä.

”Uusien vaatimusten toimeenpano tulee johtamaan energiaremonttien merkittävään kasvuun, ja sitä kautta myös asiantuntijapalvelujen tarpeeseen. Vaatimuksen piirissä olevat heikon energiatehokkuuden rakennukset ovat vanhoja, ja energiaremontin suunnittelu vaatii näkemystä siitä, mikä on missäkin kohteessa järkevää ja millä ratkaisulla päästään parhaaseen kustannustehokkuuteen, jotta vältytään hukkainvestoinneilta”, toteaa Nevala.

ARA:n energiaremonttituki vuodelle 2023

Valtio tukee taloyhtiöitä, pientalojen omistajia ja ARA-yhteisöjä asuntojen energiatehokkuuden parantamisessa 98,7 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Avustuksella pystyy kattamaan jopa puolet hankkeiden kustannuksista. Vuoden 2023 rahoitusbudjetti ilman uutta lisärahaa tulee todennäköisesti riittämään huhti-toukokuussa lähetettäviin ARAn energia-avustushakemuksiin.

Energiaremonttien tukemisen lähtökohtana on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta nykysäännöksiä paremmaksi. Kerrostalossa tavoitellaan 32 %, rivitaloissa 36 % ja omakoti- ja paritaloissa 44 % parannusta E-lukuun.

Avustusta myönnetään sellaisiin kohteisiin, joihin ei ole myönnetty muuta avustusta ja sellaisiin, joissa hyödynnetään ammattilaisia suunnittelu- ja korjaustöissä. Energia-avustuksen edellytyksenä on E-luvun paraneminen verrattuna rakentamisajan lähtötasoon. Tukea voi hakea niin suunnittelu- kuin korjaustyöhönkin, jopa 50 % kustannuksista.

”Olemme laskeneet avustuslaskelmia ja tehneet hakemuksia nyt yli 150 taloyhtiöön, joissa avustuksen määrä on ollut jopa 200 000 €. Yleensä avustusta on saanut noin 25–50 % kustannuksista”, täsmentää Hatsala.

Energiaremonttia suunniteltaessa ja lähtötietojen hankkimisvaiheessa on suositeltavaa hyödyntää asiantuntijapalveluita. Toteutamme käytännön hakemuksen vaatimat liitteet tekemällä Energiansäästökartoituksen, jonka avulla kiinteistön omistaja saa laskennallisen E-luvun lisäksi suunnitelman korjaustoimenpiteistä ja niiden kustannustasosta. Lisäksi asiantuntijamme auttavat hakemusprosessissa.