Asiantuntijan matkassa: koulurakennuksen olosuhdeseurantaa, kuitumittausta ja rakenneavauksia

Tervetuloa kurkkaamaan rakennusteknisen asiantuntijan Hannan työpäivää ja tutkimaan koulurakennuksen sisäilmaa. 

Kaikki alkaa taustatiedoista

70-luvulla rakennettu koulurakennus on puurakenteinen ja tiiliverhoiltu. Rakennuksen toisesta päädystä löytyy betonirakenteinen kellarikerros, jossa on aiemmin todettu kosteutta. Koulurakennuksen pintamateriaaleja on jonkin verran uusittu ja rakenteita tiivistetty. Salaojat on tehty ja rakennuksen ulkopuolelta löytyy kosteudeneristys.

Tilojen käyttäjät ovat kokeneet oireita ja tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voivatko oireet johtua rakenteiden kunnosta, ja niiden vaikutuksesta sisäilman laatuun. Taustatiedot kohteesta on saatu tutkimuksen tilaajalta. Tiedoista löytyvät muun muassa kiinteistön pohja- ja leikkauskuvat, aikaisemmat tutkimustulokset ja kellarin korjaustyöselostus. Perehdyn taustatietoihin ennen kohteeseen saapumista.

Aistinvaraisista havainnoista tutkimuksiin

Ensimmäisenä kenttäpäivänä kierrän tilaajan kanssa tilat läpi. Teen aistinvaraisia havaintoja kosteusjäljistä, hajuista ja kyselen käyttäjien kokemuksia. Havaintojen ja lähtötietojen perusteella teen tutkimussuunnitelman, jonka mukaan lähipäivinä toteutettavat tutkimukset tehdään.

Toteutan kohteeseen pintakosteuskartoituksen maanvastaisiin rakenteisiin ja vesipisteiden läheisyyteen. Viitteitä kosteudesta ei ole havaittavissa. Lisäksi seuraan tilojen olosuhteita ja paine-eroa ulkoilmaan nähden kahden viikon ajan. Valitsen neljä erilaista tilaa, joissa mittaukset toteutetaan.

Olosuhdeseurannalla selvitän sisäilman lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden vaihteluita. Pidemmällä seuranta jaksolla voidaan havaita ilmanvaihdon ja käyttäjien aiheuttamat muutokset olosuhteissa. Paine-eroseurannalla taas saadaan tieto mihin suuntaan ilmavirtauksen liikkuvat rakenteiden epätiiviyskohtien kautta. Seurantajaksolla voidaan havaita esimerkiksi ilmanvaihdon vaikutus, jos laitteet ovat yöaikaan puoliteholla.

Toteutan tiloissa myös kuitumittauksia, joissa näytteet otetaan kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneesta pölystä. Mittauksilla selvitetään vaikuttaako tilojen sisäilmaan jokin kuitulähde, joka voisi aiheuttaa ärsytysoireita tilojen käyttäjille.

Oireita aiheuttavat tilat tutkitaan huolella

Saatujen taustatietojen ja tilaajan kertoman perusteella, muutama tila kiinteistössä on koettu erityisen huonoksi. Kyseisissä huoneissa teemme alapohjaan ja ulkoseinään rakenneavaukset. Avauksilla selvitetään rakenteen laatua ja kuntoa. Tutkimuksen ansiosta selvää, että rakennuksessa on valesokkeli.

Seinän puurakenteet jatkuvat maanpinnan tason alapuolelle. Sokkelin ja alaohjauspuun välissä ei ole kosteuskatkoa – rakenne on siis niin sanottu riskirakenne. Kosteuskatko on nimensä mukaisesti fyysinen este, joka estää kosteuden etenemisen ja varmistaa toimivan kosteudeneristyksen. Aistinvaraisesti en kuitenkaan huomaa vaurioita rakenteissa.

Vertaamme eristetilan kosteuspitoisuutta sisä- ja ulkoilman kosteuspitoisuuteen. Rakenteen kosteus ei tutkimushetkellä ole kohonnut. Alaohjauspuun kosteutta mittaamme piikkimittarilla, eikä alaohjauspuussakaan todeta kohonnutta kosteutta.

Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otamme materiaalinäytteet mikrobianalyysiin. Näytteet lähetetään laboratorioon viljeltäväksi ja tuloksia on odotettavissa noin kahden viikon päästä. Laboratoriotutkimuksien avulla saamme selville eristeessä esiintyvät elinkykyiset itiöt, niiden määrän ja lajin.

Lopputulokset

• Kiinteistö on lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, joten painesuhteet ovat rakennuksessa kunnossa. Ilmanvaihto on kohteessa täydellä teholla ympärivuorokauden.
• Olosuhdemittauksilla ei havaita poikkeavaa, eikä ilmanvaihdossa todeta puutteita. Kuitumittaukset eivät myöskään tuota tulosta: pölystä ei löydy kuituja.
• Mikrobikasvua todetaan ulkoseinärakenteen mineraalivillasta otetusta näytteestä. Mikrobeja löytyi runsaasti ja lajiltaan ne ovat sellaisia, joita esiintyy yleensä vaurioituneissa materiaaleissa.
• Ulkoseinän rakenteessa totesimme myös tiiviyspuutteita: höyrynsulku on puutteellisesti kiinnitetty/limitetty. Todetusta vauriosta on siis ilmayhteys sisäilmaan.
• Kellarissa aiemmin tehtyjen korjaustoimenpiteiden yhteydessä tehdyt salaojat ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös kellarittoman osan sokkelin kosteuskuormaan. Rakenteessa ei tutkimushetkellä havaittu kohonnutta kosteutta.

Tilojen käyttäjien kokema oireilu voi siis johtua ulkoseinän eristeistä löytyneestä mikrobikasvustosta. Mikrobiepäpuhtauksia voi kulkeutua sisäilmaan puutteellisesti kiinnitetyn höyrysulun takia. Alipaineisuus rakennuksessa kertoo siitä, että rakenteiden epätiiviyskohtien kautta kulkeutuu ilmaa sisälle. Epäpuhtauksia voi kulkea ulkoa sisälle tulevan ilman mukana.

Suositellut toimenpiteet

Tutkimuksen pohjalta suosittelin kohteeseen ulkoseinän sokkelirakenteen korjaamista. Rakenne kannattaa korjata kosteusteknisesti toimivaksi ja samalla vaurioituneet materiaalit voidaan uusia.

Kirjoittaja: Hanna Koliseva

Hanna on rakennusinsinööri, jolta löytyy myös rakennusterveysasiantuntijan RTA ja ympäristöinsinöörin paperit. Urallaan hän on tehnyt sisäilmamittauksia, radontutkimuksia sekä sisäilma- ja rakennetutkimuksia.