Energiaremontti säästää kustannuksia ja ympäristöä

Energiatehokkuus vähentää hiilidioksidipäästöjä. Kun isoissa kiinteistöissä energiaremontti tulee ajankohtaiseksi, kokonaisvaltainen suunnittelu sekä useiden remonttien yhdistely kannattaa pitää mielessä. Usein rajoitetun budjetin takia saatetaan toteuttaa tietty ennalta suunniteltu korjaus, vaikka pitkällä aikavälillä kustannuksia ja ympäristöä säästettäisiin merkittävästi, jos kerralla tehtäisiin useampi toimenpide.

Energiaketjun avulla kaikki otetaan huomioon

Energiaremontti lähtee käyntiin yleensä yksittäisestä tarpeesta, esimerkiksi taloyhtiö harkitsee aurinkopaneeleiden asentamista. Tällöin kiinteistön kannattaa tutkia asiaa kokonaisvaltaisesti ja hankkia energiasäästökartoitus. Energiasäästökartoituksen avulla saadaan jokaisen kiinteistön lähtötilanne selville sekä sillä saadaan energiansäästöpotentiaalilaskelmat eri lämmitystavoille tai rakenteiden parantamiselle.

Tässä vaiheessa tulisi huomioida myös muut toimenpiteet, jotka kannattaa suorittaa energiaremontin yhteydessä yhdellä kerralla. Esimeriksi jos katolle halutaan asentaa aurinkopaneelit, tulee tässä yhteydessä ehdottomasti huomioida katon kunto sekä ilmanvaihdon toimivuus. Kustannustehokkainta ja parasta ympäristölle on pelkän aurinkosähkön sijaan poistoilmalämpöpumpun asentaminen ja kattomateriaalin mahdollinen uusiminen sekä yläpohjan lisäeristäminen samalla. Jos katon tekninen käyttöikä tulee tiensä päähänsä joka tapauksessa kahden vuoden kuluttua, on kannattavampaa hoitaa isot remontit kerralla, vaikka alkuinvestointi olisikin suuri. 

Toimenpiteitä kannattaa siis aina yhdistellä kokonaiskustannuksien ja ympäristön säästämiseksi pitkällä aikavälillä, koska ne täytyy joka tapauksessa tehdä piakkoin. Energiansäästökartoitus huomioi kokonaan kyseisen paketin eri asiantuntijoiden avulla.

Eri lämmitystapojen valintojen ympäristövaikutukset

Asuinrakennusten lämmityksestä johtuu noin neljäsosa kaikista hiilidioksidipäästöistämme. Usein energiaremontin tavoitteena on pienentää kustannuksia, mutta yhä suositumpaa on ottaa tavoitteeksi asumisen ympäristövaikutuksien pienentäminen. Yleisimmät lämmitystavat Suomessa tällä hetkellä ovat sähkö-, öljy- ja kaukolämpö.

Ympäristöystävällisesti merkittävämpiä ratkaisuja ovat lämpöpumpputekniikat, kuten maalämpöpumput, ilmavesilämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput sekä kaukolämpö, mikäli se tuotetaan uusiutuvalla energialla tai hukkalämmöllä, mikä syntyy teollisuudessa ja liiketoiminnan prosesseissa. Kaukolämpö on energiatehokasta, koska se on kootusti tehtyä energiaa. Maalämmön energianlähteenä käytetään pääasiassa kalliota, ilmaa, maaperää tai vesistöjä.

Optimaalisinta olisi käyttää aurinko-, tuuli-, tai vesienergiaa, mutta niiden vaikuttavuus, varsinkin aurinkoenergialla pientalojen energiaosuudesta on vielä pientä, eli noin 1-20% ostoenergiasta. Tähän ollaan tulevaisuudessa kuitenkin saamassa parannuksia energia-akkujen kehittyessä sekä kulutusjoustomahdollisuuksien lisääntyessä. Esimerkiksi uusiutuvaa sähköä hyödyntävä lämpöpumppu on nopea, edullinen ja vastuullinen ratkaisu. Lämpöpumppu tuottaa energiaa 2–3 kertaa sen verran kuin se itse tarvitsee sähköä. 

Varsinkin IoT (Internet of Things) ja automaatioratkaisut runkoverkon ja käyttäjän välillä tulevat mahdollistamaan kustannustehokkaan kulutusjouston. Tästä esimerkkinä voisi olla sähköauton käyttö akkuna rakennukselle sekä erillisten sähköakustojen asentaminen, jolloin nämä toimisivat myrskytuhotilanteessa varajärjestelmänä. Erittäin voimakkaasti kehittyvä anturointitekniikka mahdollistaa huoneistokohtaisen ohjauksen sekä rakenteiden kunnon reaaliaikaisen seurannan, jolloin päästään täsmäsäästöihin tilan käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä. 

Aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuajat ovat lähtökohtaisesti yli 10 vuotta, mutta hinnat laskevat jatkuvasti sähkön hintojen noustessa ja tekniikan kehittyessä. Takaisinmaksuaika myös lyhenee ja energiayhtiöt panostavatkin aurinkosähköteknologiaan ja uusiutuviin sähköntuotantojärjestelmiin. Paneelien teho-pinta-alasuhde on parantunut merkittävästi viime vuosina ja pelkästään aurinkopaneeleiden olemassaolo ja näkyminen rakennuksen katolla nostaa myös helposti rakennuksen imagoa sekä tämän myötä myös arvoa.

Energia-avustukset auttavat vastuullisimmissa ratkaisuissa

Valtio jakaa tällä hetkellä energia-avustuksia taloyhtiöille energiaremontteja varten kaudella 2020-2023. Energiaremonttien tukemisen lähtökohtana on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta nykysäännöksiä paremmaksi ja kannustaa kiinteistöjä vastuullisimpiin ja ympäristölle parempiin ratkaisuihin energiavalintojen suhteen. Avustus myös kannustaa hoitamaan useamman korjauksen kerralla.

Energiatodistuksen yhteydessä lasketaan myös potentiaali energia-avustukseen asiakkaan niin erikseen halutessa. Jos kiinteistö muutetaan lähes nollaenergiatasoiseksi, on avustuksen määrä 6000 € per huoneisto.  Raksystems on laatinut vuodesta 2013 alusta lähtien yli 10 000 energiatodistusta. Näiden energiatodistusten mukana kaikkien näiden rakennusten energiakustannukset ovat olleet 144 250 327 € vuodessa, mikä vastaa 199 354 963 kgCO2/vuodessa.

Energiatodistuksen yhteydessä kirjataan myös suositeltavat energiakorjaukset. Korjausehdotusten potentiaali on ollut säästää 47 804 145 kgCO2 sekä 26 080 299 € vuodessa. Mikäli nämä suositellut energiakorjaukset olisi toteutettu, olisivat asiakkaamme säästäneet energiakustannuksiaan ja hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin 20%.

Energiansäästökartoituksemme yhteydessä olevasta koontitaulukosta näkee tapauskohtaisesti ostoenergian säästöpotentiaalin, investointikuluarvion sekä takaisinmaksuajan ja toimenpiteen vaikuttavuuden ostoenergiaprosentinsäästöprosentin muodossa.