Suomalaiset talot vuosien saatossa.

Energiatodistus muuttui jälleen – nyt osana suurempaa asetuspäivitystä

Mentiinkö syvemmälle metsään vai ollaanko lähempänä todellisuutta?

Viranomaiset ja sidosryhmät ovat tehneet viimeisen vuoden aikana erittäin suuren työn uusiutuvien rakennusmääräysten muuttuessa asetuksiksi. Kokonaisuutena kenttä jää odottamaan ehkä lisää ohjeistusta mutta pääosin muutokset eivät ole olleet liian radikaaleja.

Muuttuvat määräykset

Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistui merkittävästi, jonka myötä rakennusmääräykset muuttuivat asetuksiksi. Tämä antaa rakennusviranomaisille mahdollisuuden soveltaa asioita aikaisempaa enemmän lupapäätöksien yhteydessä, jolloin erilaiset rakenne- ja talotekniikkaratkaisut tulevat mahdollisiksi. Tästä voi syntyä haasteita etenkin uudisrakentamispuolelle erilaisten rakentamistapojen ja -käytäntöjen muodossa. Pääideana on, että vanhat määräykset ja niiden yhteydessä olevat ohjeistukset erotellaan omiksi kokonaisuuksiksi eli asetustekstit ovat asetuksessa sisältäen yleisluontoiset määräykset ja ohjeet ja tulkinnat tehdään omiksi erillisohjeiksi. Kuten energiatodistuksen osalta pääosin jo onkin. Eli erilliset asetukset ja erilliset oppaat.

Uusi vuosi toi tullessaan myös energiatodistusmaailmaan uudet energiasäädösmuutokset, joita on odotettu alalla jo tovin. Muutosten taustalla vaikuttavat niin EU:n lainsäädäntö, kansalaispalaute ja heidän kokema energiatodistuksen vaikeaselkoisuus sekä maamme poliittisten päättäjien halu koskea varsinkin energiamuotokertoimiin.

Neljä energiatodistusmallia

Nyt voimassa on samanaikaisesti kolme vanhaa ja uusi energiatodistusmalli siihen asti, kunnes vanhat poistuvat käytöstä voimassaoloajan myötä. Tämä jos mikä aiheuttaa maallikolle päänvaivaa, sillä asiantuntijallakin on työtä pysyä kärryillä menneiden energiatodistusmallien muutoksissa ja niiden selittämisessä asiakkaille. Käytännössä olemassa olevien rakennusten laskenta parani uusimman muutoksen myötä ja siihen saatiin kohtuullistamista suhteessa menneiden vuosien energiapolitiikkaan. Esimerkiksi sähkön energiamuotokerroin laski 1,7 -> 1,2 ja kaukolämmön 0,7 -> 0,5. Käänteisesti tämä heikensi suhteessa fossiilisten mutta myös uusiutuvien energiamuotojen E-lukua.

Hyvinä muutoksina näen useamman ilmalämpöpumpun asentamismahdollisuuden rakennuskohtaisesti sekä varaavan takan laskennallisen hyödyn paranemisen ja, että suorasähkö-lattialämmityksen osuus järkevöityi 50%:sta -> 35 %:n. Nämä edellä olevat muutokset toivat merkittävästi lisää maalaisjärkeä ja kohtuullistamista suhteessa siihen, mitä on päätetty vuosikymmenien aikana. Jos saisin valita tai vaikuttaa aiheeseen, poistaisin kaikki kertoimet ja puhuisin vain laskennallisesta ostoenergiasta.

Kehitettävää jäi vieläkin

Energiatodistus säilyttää kuitenkin ominaisuutensa eli siinä lasketaan teoreettista E-lukua standardimallin mukaisesti, jolloin esim. toimenpidesuositukset eivät kohdistu paikkakuntakohtaisesti. On aivan eriasia, että sijaitseeko rakennus Rovaniemellä vai Helsingissä. Tämä vaikeuttaa merkittävästi edelleenkin säästötoimenpide-ehdotusten tulkintaa maallikon näkökulmasta. Toki pätevä energiatodistuksen laatija voi halutessaan selittää asiaa erillisin laskelmin tai tuomalla asian esille asiakkaalle esimerkiksi todistuksen sivulla 8 eli kohdassa Lisämerkinnät.

Käyttötarkoitusluokkien pirstaloituminen ja tarkentuminen uusiin luokkiin voi hankaloittaa tekijän päivittäistä tekemistä, koska energiatodistuksen laatija joutuu entistä enemmän määrittämään/päättämään haastavissa kohteissa käyttötarkoitusluokan esim. koulukodit jne.

Energiatodistusten laatijoiden keskuudessa on uudet määräykset koettu hyviksi. Kuitenkin valmistelu ja vuodenvaihde energiatodistusrekisterin ja todistusten valmiiksi saattamisen osalta oli epäonnistunut, koska asetus on astunut voimaan 1.1.2018, mutta järjestelmä saatiin käyttöön helmikuun alkuun mennessä. Tulevia muutoksia ajatellen suosittelisin valitsemaan muun ajankohdan kuin vuodenvaihteen, sillä se ei ole paras ajankohta näin suurille muutoksille.  Varsinkin tiedottamisen ja valmistelun tulisi olla riittävää ja riittävän etupainotteista, jotta kenttä ja toiminta alkaisi heti asetuksen ja lakien astuessa voimaan niiden mukaisesti.

Todistuksen etusivun ulkoasu muuttui uusien asetusten myötä. Etusivulle kirjataan jatkossa aina kohdekäynnin päivämäärä. Rakennustunnuksen käyttö on pakollista. E-luku ilmoitetaan muodossa A2018 – G2018. Uudisrakennuksen läpimenoraja ilmoitetaan E-lukuarvona.

Uudisrakentamisen puolella ilmanvaihtomääräykset muuttuivat eli uudisrakentamisen LTO:n vertailuarvo nousi 45%:sta -> 55%:n, mutta painovoimaisen ilmanvaihdon vertailuarvo on 0%. Suurin muutos tulee olemaan painovoimaisen ilmavaihdon mahdollistuminen. Tämä muutoksen käytäntö tulee varmasti kirvoittamaan keskustelua ja käytäntöä tulevina vuosina.

Uudet tekniikat mahdollistavat todellista tilannetta kuvaavia energiatodistuksia

Vuosi 2018 tulee myös olemaan poikkeuksellisen mielenkiintoinen uusien mittausmenetelmien myötä. Esimerkiksi matkapuhelimeen liitettävät lämpökamerat sekä nopeat U-arvojen ja ilmatiiviyslukujen mittausmenetelmät tulevat tuottamaan todellisia arvoja rakennus- ja rakennekohtaisesti. Nämä johtavat tarkempiin ja todenmukaisempiin energiatodistuksiin ja siten myös kustannustehokkuuden riskittömämpään arviointiin toimenpidesuositusten osalta. Parasta näissä uusissa menetelmissä on, että nopeiden ja kohtuuhintaisten laitteiden, mutta tarkkojen mittausten myötä kokonaiskustannukset laskevat kohtuulliselle tasolle. Tämän myötä myös talovanhusten diagnoosi ja hoito on mahdollista ja etenkin peruskorjauksiin tullaan saamaan täsmällisempiä ratkaisuja ja toimintamalleja.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp