Hiilijalanjälkilaskenta pakollista vuoteen 2025 mennessä?

Monet kunnat ja yritykset ovat julistaneet olevansa hiilineutraaleja esimerkiksi vuoteen 2025 tai 2030 mennessä. Nämä lupaukset vaativat tarkkaa hiilijalanjäljenlaskentaa ja yhtenäistä laskentamenetelmää. Löytyykö Suomesta tällä hetkellä edellytykset siihen, että hiilijalanjälkilaskennasta rakennuksien osalta saadaan yhtenäinen ja vallitseva käytäntö vuoteen 2025 mennessä?

Yhteiset pelisäännöt hiilijalanjälkilaskennan avuksi

Hiilijalanjälkilaskenta on yleistynyt rakentamisessa viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi vapaaehtoisten ympäristösertifiointien, kuten RTS-luokituksen, BREEAMin ja LEEDin kautta. Monet ovat halunneet oppia kohteiden hiilijalanjäljestä jo ennen kuin siitä on tulossa pakollista. Haasteena on ollut laskentamenetelmien tarkkuus ja erot saaduissa tuloksissa, jotka johtuvat muun muassa erilaisista rajauksista, lähtötiedoista ja käytetyistä päästötietokannoista. Alalla ei ole ollut yhtenäistä, kaikkien käyttämää standardia, jolloin mittausmenetelmät ja tulokset ovat kirjavia eivätkä vertailtavissa.

Ympäristöministeriön julkaisema yhtenäinen laskentamenetelmä sekä päästötietokanta vastaavat osaltaan tähän ongelmaan. Kun laskennasta tulee pakollista yhteisillä pelisäännöillä, auttaa se muodostamaan paremman käsityksen rakentamisen hiilijalanjäljen päästöjen muodostumisesta.

Päästöt painottuvat entistä enemmän elinkaaren alkuun

Aiemmin keskustelu on pyörinyt vahvasti käytönaikaisen energiankulutuksen päästöjen ympärillä, vaikka rakennusmateriaalien osuus elinkaaren aikaisista päästöistä on merkittävä. Materiaalien ilmastovaikutus korostuu entisestään, kun energiatehokkuuden paranemisen ja energiasektorin vähähiilistymisen myötä käytönaikaisen energian päästöjen osuus rakennuksen elinkaaren päästöissä pienenee merkittävästi. Esimerkiksi päästötietokannassa on arvioitu, että vuosina 2020–2050 sähkön päästöt pienenevät n. 70 %.

Samanaikaisesti rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakennustöiden aiheuttamiin päästöihin puuttuminen on ensiarvoista ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska ne aiheuttavat hiilipiikin rakennuksen elinkaaren alussa. Näiden leikkaaminen pienentää nyt syntyvien hiilidioksidipäästöjen määrää eikä vasta tulevaisuudessa syntyviä päästöjä. 

Ilmastoselvitys tulee vaatimaan vähähiilisyyttä uudisrakennuksilta

Ilmastoselvitys tulee pakolliseksi vuonna 2025 kaikille uudisrakennuksille ja niihin vertautuvalle korjausrakentamiselle. Ilmastoselvitys ja siihen liittyvä vähähiilisyyden arviointi tulevat olemaan rakennusluvan saamisen ehtona. Tavoitteena on pienentää rakennusmateriaalien ja työmaan päästöjä ja tuoda näkyväksi, että on tärkeää puhua koko rakennuksen elinkaaren päästöistä.

Ilmastoselvitys kattaa koko rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutukset ja arviointijakso on 50 vuotta, joka on yhteneväinen muiden Pohjoismaiden ja EU:n käytäntöjen kanssa. Arviointijakson pituudella on suuri merkitys päästöjen jakautumiseen, sillä varsinkin käytönaikaisen energiankulutuksen päästöjen suuruus on suoraan riippuvainen tarkastelujakson pituudesta.

Lain tavoitteena on ohjata käyttämään vähäpäästöisiä materiaaleja ja rakentamisen vähähiilisyyttä tullaan ohjaamaan valtioneuvoston asettamilla raja-arvoilla, jotka tulevat todennäköisesti kiristymään tulevaisuudessa. Raja-arvot koskevat vain rakennusta, koska perustusten ilmastovaikutuksen suuruuteen vaikuttaa merkittävästi maaperä, johon ei voida vaikuttaa.

Hiilijalanjälkilaskenta perustuu käytettyjen materiaalien ympäristöselosteiden tietoihin ja kansallisen päästötietokannan tietoihin. Alussa tämä tarkoittaa paljon manuaalista työtä, sillä tiedot tullaan pitkälti syöttämään materiaalikohtaisesti eikä esim. rakennetyyppejä ole päästötietokannassa valmiina. Tulevaisuudessa hiilijalanjälkilaskenta tulee todennäköisesti helpottumaan ja tarkentumaan entisestään tietomallien kehittyessä.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp