Kiertotalous koskee myös kiinteistöjä

”Vanhassa vara parempi”, kuuluu vanha sanonta, joka sisältää paljon viisautta. Vaikka uusi ja kiiltävä luonnollisesti kiehtoo kuluttajia myös kiinteistöjen ja kotien kohdalla, olisi kuitenkin aina kannattavaa miettiä ja harkita, miten voimme hyödyntää vanhaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoden ROTI-raportti herätti paljon ajatuksia erityisesti kiinteistöjen hiilijalanjälkeen liittyen: miten voisimme pidentää kiinteistöjen elinkaarta, kehittää ylläpitoa ja tehdä vanhan kunnostamisesta innostavaa. Kiertotalous kannattaa myös rakennusalalla.

Rakentamisen valtavat hiilidioksidipäästöt

Rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuu merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, muun muassa betonin ja teräksen valmistuksessa. Esimerkiksi Euroopassa rakentaminen kuluttaa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala ja noin 50 % raaka-aineista kuluu pelkästään rakennusalalla vuoden 2021 ROTI-raportin mukaan.

Kiertotalous ja sen merkitys korostuvat rakennusalalla. Peruskorjauksessa materiaalien käyttö ja rakentamisen hiilijalanjälki putoaa murto-osaan uudisrakentamiseen verrattuna. Mitä pidempään rakennukset pysyvät käytössä ja voivat palvella joustavasti montaa eriä käyttötarkoitusta, sitä parempi.

Laatu on kaiken a ja o ja toimii erityisesti pitkäaikaisen rakennuskannan edellytyksenä ja tukipilarina. Laadukkaasti rakennetuista ja ylläpidetyistä rakennuksista saa pitkänkin ajan jälkeen kunnostettua ja muutettua ominaisuuksia vastaamaan muuttunutta kysyntää ja tarvetta. Rakennuksen koko elinkaari täytyy ottaa siis huomioon alusta loppuun asti jo suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksien joustavuus tärkeää

Rakennuksilla ja rakennusosilla on oma tekninen käyttöikänsä. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaisinta korvata uudella. Kun rakennuksen eri osia uusii järjestelmällisesti, itse rakennuksen elinikä myös pitenee, kun taas huoltamattomuus voi tuoda ennenaikaisia ongelmia. Pahimmillaan puutteellinen ylläpito laskee merkittävästi rakennuksen käyttöikää.

Tällä hetkellä kuitenkin tarve erilaisille rakennuksille ehtii muuttua nopeammin, kuin niiden käyttöikä tulee umpeen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on suuri tarve asunnoille, mutta toimitiloista on samaan aikaan tyhjänä 12 %.

Ei ole realistista, että tällä hetkellä osattaisiin tarkkaan ennustaa rakennuksen käyttötarkoitusta tai tarvetta monien kymmenien vuosien päähän. Tämän takia kiinteistöjen muuntojoustavuus on yhä tärkeämpää, jotta tiloja saadaan muunneltua vallitsevan tarpeen mukaan. Näin vanhempaa kiinteistöä saadaan käytettyä fiksusti ja kestävästi hyväksi, sen sijaan, että purkaisi vanhaa ja rakentaisi taas uutta.

Kiinteistöjen huolellinen ylläpito pidentää elinkaarta

Jotta olemassa olevia kiinteistöjä saataisiin käytettyä mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, on niiden oltava myös kunnossa. Tämän takia huolellinen kunnossapito ja kiinteistön huoltaminen ovat erityisen tärkeässä asemassa tulevaisuuden rakennuskannan osalta. Pientalon kuntotarkastukset ja isojen kiinteistöjen kuntoarviot antavat puolueettoman arvion kiinteistöjen tilasta ja tukevat säännöllistä kunnossapitoa ja huoltoa.

Rakennuskannan korjausvaje ei ole valitettavasti viime vuosina pienentynyt. Korjausvajeella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kiinteistöjä jätetään remontoimatta ja korjaamatta suosituksista huolimatta. VTT:n arvion mukaan asuinrakennusten korjauksiin tulisi käyttää noin 9,4 miljardia euroa vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana.

Iäkkäämpien kiinteistöjen kohdalla voidaan käyttää kuitenkin nykyaikaisia ratkaisuja apuna. KotiApp toimii pientalojen sähköisenä huoltokirjana ja auttaa säännöllisen kunnossapidon kanssa, kun taas Kiinteistökartturi toimii taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän työkaluna kiinteistön ennakoivaan ylläpitoon. Vuotovahti huomaa vesivahingon ajoissa, jotta laajoja kosteusvaurioita ei pääse syntymään ja sisäilman laatua pystyy seuraamaan Sisäilmatutkalla eli erilaisilla IoT-antureilla. Digitaaliset ratkaisut varmistavat asiantuntijapalveluiden ohella sen, että mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, jolloin rakennukset pysyvät turvallisina ja terveinä pitkään.

Energiatehokkuus kuntoon vanhoissa rakennuksissa

Kun rakentamisessa pääpaino on materiaalivalinnoissa, rakennuksen käyttövaiheen hiilidioksidipäästöt aiheutuvat pääasiassa energiankulutuksesta. Uudisrakentamisen etuna onkin usein nykyaikaiset ja energiatehokkaat ratkaisut, jotka ovat myös ympäristöystävällisiä.

Energiatehokkuuden kehittäminen ja turhan energiankäytön välttäminen ovat kustannustehokkaimmat keinot hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Raksystemsin uusiutuvan energian selvityksellä, energiankäytön ohjauksella, energiatehokkuushankkeilla, monitavoiteoptimoinnilla ja hankkeiden ohjauksella on mahdollista löytää elinkaariedullisimmat ratkaisut energiatehokkuuden kehittämiseen.

Raksystems on laatinut vuodesta 2013 alusta lähtien yli 10 000 energiatodistusta. Näiden energiatodistusten mukana kaikkien näiden rakennusten päästöt ovat olleet 199 354 963 kgCO2/vuodessa. Energiatodistuksen yhteydessä kirjataan myös suositeltavat energiakorjaukset, joiden potentiaali on ollut säästää 47 804 145 kgCO2 vuodessa. Mikäli nämä suositellut energiakorjaukset olisi toteutettu, olisivat asiakkaamme säästäneet hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin 20 %.

Kiinteistö- ja rakennusala vastaa tällä hetkellä kokonaisuudessaan 35 % Suomen vuotuisesta energiankulutuksesta. Nykyaikaisilla energiaratkaisuilla lukua saataisiin pienennettyä huomattavasti olemassa olevien kiinteistöjen energiaremonteilla, jotta vanhaa saataisiin käytettyä hyvin tehokkaasti ja kestävästi.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp