Kiinteistöveroihin tulossa useissa kunnissa rajuja kiristyksiä vuodelle 2021

Kunnat ovat tehneet tuoreeltaan päätökset vuoden 2021 verokannoista. Tiistaina 17.11.2020 saatujen ilmoitusten perusteella, kiinteistöverokantoihin on tulossa rajujakin korotuksia. Kaiken kaikkiaan yleinen kiinteistöverokanta nousee 24 kunnassa ja vakituisen asumisen verokanta 17 kunnassa.

Vakituisen asumisen verokannan muutos vaikuttaa nimensä mukaisesti vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverotukseen (pien-, rivi- ja kerrostalot) mutta asuinkiinteistöjen verotukseen vaikuttavat myös yleisen kiinteistöverokannan muutokset silloin, kun myös maapohja on oma. Erityisesti suurten kaupunkien alueilla maapohjan osuus asuinkiinteistöjen kiinteistöverosta on hyvin usein yli puolet kokonaisverosta.

Yleisen kiinteistöverokannan mukaan verotetaan maapohjien lisäksi pääsääntöisesti kaikki muut kuin kuntien omistuksessa olevat toimitilarakennukset. Vapaa-ajan rakennuksille on lisäksi oma kiinteistöverokantansa, sitä nostaa 20 kuntaa vuodelle 2021.

Suurin kiinteistöveron korotus Manner-Suomessa Vantaalla

Vantaalla yleinen kiinteistöverokanta nousee 1,0 %:sta 1,28 %:iin. Tämä kiristää maapohjien ja toimitilarakennusten verotusta vuoden 2020 tasoon verrattuna huimat 28 %. Vakituisen asumisen verokanta säilyy Vantaalla ennallaan, joten asumisen kiinteistövero kiristyy ”vain” maapohjien osalta 28 %, joka siis useissa asuinrakennusten tapauksissa on yli puolet koko kiinteistön verosta.

Pääkaupunkiseudulla kiinteistöverotusta kiristetään myös Espoossa, jossa yleinen kiinteistöverokanta nousee 0,93 %:sta 1,0 %:iin. Tämä kiristää verotusta noin 7,5 %. Vakituisen asumisen verokanta säilyy ennallaan, joten asumisen kiinteistövero kiristyy Espoossakin ”vain” maapohjien osalta 7,5 %.

Myös Vantaan naapurikunta Tuusula nostaa reippaasti yleistä kiinteistöverokantaa 0,93 %:sta 1,15 %:iin, joka nostaa veroa lähes 24 %. Tuusulassa myös vakituisten asuinrakennusten verotus kiristyy 17 %, verokannan noustessa 0,41 %:sta 0,48 %:iin.

Isoista kaupungeista Turku nostaa yleistä kiinteistöverokantaa 1,0 %:sta 1,15 %:iin ja vakituisen asumisen verokantaa 0,41 %:sta 0,45 %:iin eli vero kiristyy asuinrakennuksille n. 10 % ja toimitiloille sekä maapohjille 15 %.

Kuopio säilyttää jo valmiiksi korkean 1,3 %:n yleisen kiinteistöverokannan, mutta kiristää vakituisen asumisen verotusta nostamalla verokannan 0,52 %:sta 0,62 %:iin eli asuinrakennusten kiinteistöverotus kiristyy jopa 19,2%!

Merkittävä osa suurista kaupungeista myös pidättäytyy korotuksista. Muun muassa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä kiinteistöverokannat säilyvät vuoden 2020 tasolla. Osin verokannat ovatkin toki jo korkealla, kuten esimerkiksi Jyväskylässä 1,3 %:n yleinen ja 0,55 %:n vakituisen asumisen kiinteistöverokanta.

Kaupunkien väliset kiinteistöverotuksen erot siis kasvavat näiden eri tahtiin toteutettavien korotusten myötä. Kiinteistöverotuksen lopulliseen kustannukseen liittyen on kuitenkin hyvä huomata, että verokantojen erojen lisäksi vähintään yhtä merkittäviä eroja eri kiinteistöjen välille aiheutuu maapohjien verotusarvojen määrittämisestä; esimerkiksi Helsingin keskusta-alueen maapohjat ovat vaikka Oulun keskusta-alueeseen verrattuna noin 6-kertaisia verotusarvoltaan. Rakennusten verotusarvot sen sijaan määritetään kaikkialla samoin periaattein.

Kiinteistöverotuksen kiristykset verrattavissa sähköverkkoyhtiöiden hinnankorotuksiin

Kovimmista kiinteistöverokorotuksista tulee väistämättä mieleen vertailun vuoksi kovasti julkisuudessa olleet sähköverkkoyhtiöiden 30 %:n hinnankorotukset. Poliitikkoja on vaadittu tilille ja verkkoyhtiöitä kuriin kohtuuttomista hinnankorotuksista, mutta verotuksen suhteen suomalaiset nielevät vastaavat korotukset varsin vaitonaisina. Ja itse asiassa nielevät vielä aika lailla suuremmatkin korotukset, sillä esimerkiksi Espoossa yleinen kiinteistöverokanta on noussut vuonna 2014 voimassa olleesta 0,6 %:n yleisestä verokannasta 1,0 %:iin, joten pelkkä verokannan aiheuttama veronkiristys on seitsemässä vuodessa ollut 67 %! Kun tähän vielä lisätään rakennusten jälleenhankinta-arvojen määrityksessä käytettävien verotusarvojen indeksikorotukset sekä erityisesti maapohjien karttahintoihin tehdyt tasokorjaukset, yhteisvaikutukseltaan kiinteistövero on käytännössä tuplaantunut vajaassa 10 vuodessa! Vastaava kehitys yleisen verokannan kipuamisessa vajaan 10 vuoden aikana on nähty myös muun muassa Oulussa (0,7 % -> 1,15 %, nousu +64 %). Pienemmistä kunnista löytyy vielä räikeämpiä esimerkkejä, kuten esim. Pyhärannassa 1,0 %:sta 1,8 %:iin, jolloin muutosta on ollut +80 %.

Ensi vuodelle vahvistetuista verokannoista löytyy kattava taulukointi Kuntaliiton nettisivulta, jota käytimme lähteenä myös edellä olleessa koosteessa.

Kiinteistöveroteemaan liittyen on myös hyvä muistaa, että valtiovarainministeriö valmistelee laajaa kiinteistöverojärjestelmän uudistusta, joka on näillä näkymin tulossa voimaan vuodelle 2023. Uudistuksen vaikutuksia yksittäisen kiinteistön verotukseen ei valitettavasti vielä olemassa olevin tiedoin pysty arvioimaan. Voit lukea lisätietoja uudistuksesta valtiovarainministeriön kotisivuilta.

Raksystems auttaa kiinteistöveron perusteiden selvittämisessä ja tarvittaessa korjaamisessa

Kiinteistöverotuksessa verotusarvojen määrittäminen perustuu kaavamaisiin, mutta osin mutkikkaisiin sääntöihin. Ne sisältävät paljon liikkuvia osia ja jonkin verran myös tulkinnallisia kriteerejä. Lisäksi tulkintoihin liittyvät verohallinnon ohjeistukset muuttuvat mm. oikeuskäytäntöä seuraten. Näistä syistä johtuen kiinteistöverotuksessa voi olla virheitä tai optimoitavaa verovelvolliselle edullisimman lainmukaisen tulkinnan saamiseksi.

Tunnemme kiinteistöverotuksen käytännöt ja tulkinnat ja olemme kehittäneet tehokkaat projektimallit kiinteistöverotuksen perusteiden tarkistamiseen, kiinteistöilmoitusten tai oikaisuvaatimusten laatimiseen, ennakkoratkaisujen hakemiseen sekä tarvittaessa myös hallinto-oikeuden valitusprosessien hoitamiseen.

Tarkastamme olemassa olevien kiinteistöjen kiinteistöveron perusteet ja arviomme luotettavasti suunnitteilla olevien kohteiden tulevan kiinteistöveron määrän – tokikaan poliitikkojen tulevia verokantapäätöksiä emme edes yritä ennustaa.

Autamme myös tunnistamaan mahdolliset kiinteistöveroriskit ja hoitamaan ilmoitusvelvollisuuden verovelvolliselle edullisimmalla, lainmukaisella tulkinnalla. Projektit hoidamme sopimuksen mukaan kiinteähintaisesti, aikaveloituksella tai laajojen salkkujen tarkistusten osalta myös succesfee-pohjaisesti toteutuneeseen säästöön perustuen. Kokemuksemme on, että noin joka kolmannessa tarkastamassamme kohteessa on säästöpotentiaalia.

Kirjoittajat

Raksystems Keijo Leppävuori

Keijo Leppävuori, liiketoimintajohtaja Green Building Services
p. 030 636 3798,
keijo.leppavuori@raksystems.fi

Raksystems Konsta Tuokko

Konsta Tuokko, johtava asiantuntija
p. 030 636 3793,
konsta.tuokko@raksystems.fi

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp