Kuntotarkastusala kuriin kotitalousvähennyksen avulla
Suomessa on noin 1,1 miljoonaa omakotitaloa, joista edelleen hyvin pieni osa tarkastetaan säännöllisesti. Yleensä kuntotarkastus ajoittuu ainoastaan asunnon myynnin yhteyteen, mikä ei ole ideaalein tilanne kodin kunnon selvittämiseen. Jos kuntotarkastus saataisiin kotitalousvähennyksen piiriin, olisi rakennuskantamme kokonaisuudessaan turvallisempi ja terveempi asukkaille, kun koteja tarkastettaisiin säännöllisemmin.
Säännöllisillä tarkastuksilla vähennetään kodeissa laajoja vaurioita
Kodin myyminen voi olla hyvin stressaavaa aikaa. Myyntiprosessi saattaa olla nopea, jolloin kuntotarkastuksesta mahdollisesti löytyneisiin puutteisiin tai virheisiin reagoiminen jää vähäiseksi tai jopa olemattomaksi, sillä kauppakirjan allekirjoittaminen lähestyy.
Säännöllisillä tarkastuksilla tätä painetta saataisiin vähennettyä. Tällä hetkellä kuntotarkastuksen voi sisällyttää kotitalousvähennykseen ainoastaan, jos se on vähäinen osa laajempaa vähennykseen oikeuttavaa kunnossapito- tai perusparannustyötä.
Mikäli kuntotarkastus oikeuttaisi vähennykseen, voitaisiin todennäköisemmin ehkäistä laajempien vahinkojen syntymistä. Säännöllinen tarkastaminen varmistaisi, että mahdolliset vauriot eivät ehdi kasvaa vakaviksi, kalliiksi ja vaarallisiksi.
Näin voitaisiin välttyä esimeriksi kalliilta putkivahingoilta ja palovaurioilta sekä ennen kaikkea korvaamattomilta henkilövahingoilta.
Säännöllinen kunnossapito tekee kodeista turvallisempia ja terveitä
Tämä kannustaa asuntojen omistajia myös parempaan säännölliseen kodin kunnossapitoon. Säännöllisellä kunnossapidolla ja remontoinnilla saataisiin myös pienennettyä koko ajan kasvavaa rakennuskannan korjausvelkaa, joka osoittaa, kuinka huonosti suuri osa suomalaisista kodeista tällä hetkellä voi.
Säännöllinen, ammattilaisen tekemä kuntotarkastus myös auttaa varautumaan edessä oleviin remontteihin taloudellisesti.
Säännöllinen tarkastus saisi asuntojen hinnat vastaamaan paremmin niiden todellista arvoa ja auttaisi asunnon arvon myös säilymään parempana.
Kuntotarkastuksien hinnat voisivat pidemmällä aikavälillä määrittyä kodinomistajille sopivimmiksi, kun tarkastus olisi säännöllistä, eikä tapahtuisi satunnaisesti ainoastaan vain myynnin yhteydessä.
Ainoastaan luotettavan kuntotarkastuksen tulisi oikeuttaa vähennykseen
Suoritusohje (KH 90-00394) määrittelee hyvän kuntotarkastuksen ja ohjaa kuntotarkastuksen tekemistä, mutta harva sitä noudattaa. Laki ei velvoita tekemään kuntotarkastusta eikä määrää, miten kuntotarkastus kuuluu suorittaa. Tämän takia kuntotarkastusalalta saattaa löytyä hyvin kirjavaa tarjontaa ja tekijää.
Vuonna 2018 aloitettiin KUNTO-hanke, jonka tarkoituksena on yhtenäistää kuntotarkastus- ja kuntoarvioalaa. Projektilla halutaan saada kuntotarkastajille pätevyydet kohdilleen ja tarkemmin määriteltyä, jotta epäluotettavat tekijät saataisiin siivottua alalta pois.
Viranomaisten valvonnalla saataisiin varmistettua, että toimijat alalla tekevät töitä yhteisten sääntöjen ja Suoritusohjeen mukaisesti, jotta alan maine pysyisi puhtaampana ja läpinäkyvämpänä myös kuluttajille.
Kuntotarkastajille tulisi luoda virallinen rekisteri
Kuntotarkastajille tulisi luoda virallinen rekisteri, samalla tavalla kuin energiatodistuksien tekijöilläkin on. Rekisteriin hyväksyttäisiin vain koulutusohjelman läpi käyneet pätevät tekijät.
Ainoastaan rekisteristeristä ulos otetut kuntotarkastusraportit oikeuttaisivat kotitalousvähennyksen saamiseen. Tällöin ”kuntokurkistuksen” saisi edelleen tilata, mutta sitä ei saisi sisällytettyä kotitalousvähennyksen piiriin.
Monissa maissa kuntotarkastus on lain mukaan pakollista, ja Suomikin voisi ottaa tästä mallia. Asunnot tulisi tarkastaa säännöllisesti, esimerkiksi 4–5 vuoden välein. Mallia tarkistuksen säännöllisyyteen voisi ottaa automaailmasta, eli uudempia asuntoja tarvitsee tarkastaa harvemmin kuin vanhempia.
Kuntotarkastuksen saaminen kotitalousvähennyksen piiriin olisi enemmän kuin tervetullutta. Kaikki osapuolet hyötyisivät tilanteesta loppupeleissä, joten toivon mukaan asiaan saadaan pian muutosta.
