Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkilaskennan harmonisoinnin harppaus – YM julkaisi avoimen rakentamisen päästötietokannan
Ympäristöministeriö julkaisi maaliskuun alussa kansallisen päästötietokannan. SYKEn ja SBE Researchin YM:n toimeksiannosta laatima tietokanta on iso askel kohti kansallista yhtenevien pelisääntöjen laskentaa. Tietokanta sisältää yli 200 rakennustuotteen tai prosessin hiilijalanjälkitiedon käytettäväksi rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkilaskelmissa.
Vuonna 2019 julkaistu Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä sisälsi nipun taulukkoarvoja, jotka osaltaan korvautuvat nyt päästötietokannan arvoilla. Erityisesti laskelmien tarkentamisen kannalta on hienoa, että tietokanta tarjoaa nyt myös taloteknisten järjestelmien arviointia varten rakennustyyppikohtaisia taulukkoarvoja, joiden avulla päästään huomattavasti parempaan suuruusluokkatason arviointiin.
Ostoenergioiden päästöskenaarioihin muutoksia
Lisäksi käytönaikaisten ostoenergioiden päästöskenaariot uusiutuivat samalla. Tämä ostoenergioiden päästövähennysskenaario tulevina vuosikymmeninä on ollut YM-menetelmän kenties merkittävin eroavaisuus aiempiin hiilijalanjälkilaskelmiin verrattuna, joten ilmastopolitiikkaskenaarioiden muutokset väistämättä vaikuttavat aika paljon menetelmällä saataviin lopputuloksiin. 2019 julkaistujen taulukkoarvojen perusteella laskettaessa sähkön ja kaukolämmön ominaispäästöt muodostuivat 50 vuoden tarkastelujaksolla erittäin alhaisiksi – nyt päästötietokannan mukaisilla skenaarioilla luvut ovat uskottavampia ja lähtötaso vastaa energiasektorin päästöjen nykytasoa.
Ministeriön tavoitteena on edelleen saada säädösohjaus käyttöön ennen vuotta 2025. Seuraavana askeleena odotetaan laskentamenetelmän päivitystä vielä alkuvuoden 2021 aikana, osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta.
Päästötietokanta auttaa laskennassa ja säädösohjauksen kehityksessä
Päästötietokannan merkitys laskelmien yhdenmukaistajana on erittäin suuri, kun tietokanta tarjoaa tavanomaisimmille rakennustuotteille geneeriset päästöarvot. Tämä parantaa eri toimijoiden laskelmien yhdenmukaisuutta ja vähentää tarkoitushakuisuutta laskelmissa.
Päästötietokanta tarjoaa myös pelisääntöjä, jotka vievät kohti raja-arvo-ohjausta. Tällaisena pelisääntönä voi pitää tietokannan tarjoamaa tyypillisten ja konservatiivisten päästöarvojen valikoimaa. Konservatiiviset arvot on muodostettu tyypillisistä arvoista konservatiivisuuskertoimilla (toistaiseksi kaikille materiaaleille kerroin on sama 1,2).
Tarkoituksena on, että laskennassa tulee kaikille materiaaleille käyttää konservatiivisia arvoja, ellei tiedossa ole tarkkaa tuotevalintaa (jolle voidaan käyttää tuoteryhmä- tai tuotekohtaisen ympäristöselosteen (EPD) todellisia päästötietoja). Tyypilliset arvot taas toimivat suunnittelun ohjauksessa rakenne- ja materiaalivalintojen tukena. Tämä menettely toisaalta myös kannustaa rakennustuotevalmistajia teettämään EPD:itä, joilla saadaan tuotteiden todelliset hiilijalanjäljet laskentaan.
Nämä askeleet ovat tärkeitä, jotta elinkaaren hiilijalanjälkilaskennasta saadaan yhtenevien pelisääntöjen menettelykeino, joka mahdollistaa rakennuslupavaiheen ilmastoselvityksen, samaan tapaan kuin ostoenergian kulutusta on säädelty E-luvulla ja energiaselvityksellä jo vuosia.
Päästötietokannan vaikutukset ja hyödyt
EPD:t ovat tähän saakka muodostaneet laskennassa käytettävän tuotekohtaisen päästötiedon. Päästötietokanta ei kuitenkaan poista EPD-tietojen hyödyllisyyttä, vaikka geneeriset tiedot muodostavatkin tästä lähin laskennan perustan. Rakennustuotevalmistajien näkökulmasta tietokannan tiedot tarjoavat tavanomaisen tason, johon omia tuotteita voidaan verrata – ja edellä mainittu konservatiivisten arvojen käytön periaate myös rohkaisee tuote- tai tuoteryhmäkohtaisten EPD:iden julkaisuun.
Vähähiiliseen suunnitteluun tietokanta tarjoaa erinomaisen pohjan – rakennusmateriaalien tyypilliset päästöarvot antavat helposti lähestyttävän kehikon, jonka pohjalta erilaisten rakenneratkaisujen päästövaikutuksia voi lähestyä. Geneerisiä tietoja on luontevaa täydentää tuotekohtaisilla EPD-tiedoilla päästöjen optimointimahdollisuuksia hakiessa.
Koko hiilijalanjälkilaskentateeman kannalta tietokannan julkaisu on tärkeä askel, joka selkiyttää elinkaariarviointia alan eri toimijoille. Kaikille avoin, helposti lähestyttävä tietoaineisto helpottaa hiilijalanjälkiarvioinnin lähestyttävyyttä kaikkien toimijoiden näkökulmasta.
