Vuoden 2019 Sisäilmastoseminaarin antia johtavan sisäilma-asiantuntijan silmin
Sisäilmastoseminaari pidettiin perinteisesti Helsingin Messukeskuksessa 14.3.2019. Seminaari kokoaa yhteen valtakunnallisesti sisäilma-alan parhaimmat asiantuntijat sekä asiasta kiinnostuneet saman katon alle. Asiantuntijoiden pitämiä esityksiä seminaarissa pidettiin 70 puheenvuoron verran. Osallistujia tänä vuonna oli yli 1 300. Raksystemsiltä oli seminaarissa mukana laaja osallistujakunta.
Sisäilmastoseminaarin avauspuheen piti Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Ritva Kivi. Esitys käsitteli Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa, jonka Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään hyväksynyt. Tavoitteena on 10 vuoden aikana tervehdyttää julkiset rakennukset ja vähentää merkittävästi sisäilmastosta oireilevien ja sairastuneiden ihmisten määrää Suomessa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää ajattelu- ja toimintatapojen muutosta, jotta siirrytään pysyvästi haittojen ennaltaehkäisyyn. Kuntien kanssa aloitetaan yhteistyö Terveet tilat -toimintamallin kehittämiseksi ja räätälöimiseksi eri kuntien tilanteisiin sopivaksi.
Ritva Kiven avauspuheen jälkeen kuultiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkärin Jussi Lammen puheenvuoro Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmasta vuosille 2018-2028. Ohjelman päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Avaussession viimeisenä puhujana Senaatti-Kiinteistöjen Anne Korpi esitteli nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä Senaatti-kiinteistöjen näkökulmasta. Esityksen yhteenvetona voidaan todeta, että seuraavien vuosien tavoitteena on kääntää sisäilmakeskustelu rakentavaksi ja ratkaisukeskeiseksi. Suomalaisten uskomus maamme poikkeuksellisen huonosta sisäilmatilanteesta on oikaistava ja ongelmien korostamisen sijaan on keskityttävä ratkaisuihin, onnistumistarinoihin ja alan parhaiden käytäntöjen esille tuomiseen.
Luennoilla syvennytään aiheeseen
Avaussession jälkeen ohjelmassa oli kahvitauko, jolloin oli aikaa tutustua seminaarin näyttelyihin, tuote-esittelyihin sekä posteriesityksiin. Kahvitauot ovat myös erinomainen aika verkostoitua alan muiden huippuosaajien kanssa.
Ensimmäisissä rinnakkaissessiossa oli kolmen eri aiheen luennot samanaikaisesti. Tarjolla oli esityksiä ilmanvaihdosta, painesuhteista ja lämpöoloista. Lisäksi kuultiin esityksiä toimintamalleista sekä ajankohtaisista hankkeista. Ilmanvaihtoesityksissä kuultiin lämpöviihtyvyyden ja vetoriskin vaikutuksia toimistoympäristöön. Aalto-yliopiston Sami Lestisen esityksessä selvitettiin, miten sisäilmastoluokituksen S1-luokka vaatii lämpöoloilta ja ilman liikenopeudelta ja miten näihin tasoihin päästään. Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n Ella Lahtinen kertoi diplomityöstään, joka käsittelee painesuhteiden hallintaa ilmantiiveydeltään parannetuissa rakennuksissa. Diplomityön tärkeimpiä johtopäätöksiä oli havainnot ilmanvaihdon säätötarpeesta liittyen tehtyihin tiivistyskorjauksiin sekä iv-järjestelmän perussäätöjen jälkeisten hienosäätöjen tarpeellisuus vaipan yli vaikuttavia paine-eroja tarkkailemalla.
Marko Björkrooth A- Insinöörit Suunnittelu Oy:stä esitteli omassa puheenvuorossaan paine-eron mittaus- ja säätöohjetta. Esityksen mukaan nykyinen ilmavirtojen mittaustarkkuus ei yksinään riitä ottamaan huomioon ilmanvaihdon aiheuttamia paine-eroja, vaan tueksi tarvitaan myös sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron mittaus. Esityksen perusteella vaipan yli tapahtuvan paine-eromittauksen tulee olla jatkuvatoiminen. Mielenkiintoisin esitys kuultiin session lopussa, jossa Marianna Tuominen, Helsingin kaupunki, esitteli ilmanvaihdon toiminta ja käyntiajat -kuntien sisäilmaverkoston yleisohjetta. Sisäilmayhdistys ry on julkaissut yleisohjeen ja perustelumuistion nettisivuillaan ensimmäisenä Hyvä Sisäilma -suosituksenaan. Kaikki, joiden työnkuva liittyy sisäilmaan ja ilmanvaihtoon, kannattaa lukaista julkaisu tästä läpi.
Iltapäivällä pureudutaan käytännön ratkaisuihin ja tutkimuksiin
Lounastauolla oli tarjolla herkullista ruokaa sekä tietenkin erinomaista seuraa. Lounastauolla (ja myös muilla tauoilla) raksilaiset pääsivät tutustumaan myös uusiin työkavereihin Sisäilmatalo Kärjen ollessa myös hyvin edustettuna seminaarissa.
Iltapäivän ensimmäisessä rinnakkaissessiossa kuultiin aiheita käytännön ratkaisuista, hiukkaspitoisuudesta ja siivouksesta sekä rakennusmikrobiologisesta tutkimuksesta. Ensimmäisessä esityksessä Sami Niemi, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, kertoi kokemuksiaan betonirakenteiden päällystämisestä. Kosteudenhallintaan tulee panostaa hyvissä ajoin, jolloin vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja muovimattolattiatkin saadaan toimiviksi. Ongelmia syntyy usein silloin, kun kosteutta on reilusti liikaa, eikä materiaalivalinnoilla.
Timo Turunen, Ramboll Finland Oy, esitys käsitteli kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen käyttämistä kosteusvaurion korjaussuunnitellussa. Esityksessä käytiin läpi suunnittelijan kannalta asioita, joita tutkimusraportissa tulisi esittää, jotta korjaussuunnittelu voidaan viedä onnistuneesti läpi. Ehkä tärkein onnistumisen takaava seikka on kuntotutkijan ja korjaussuunnittelijan keskinäinen vuorovaikutus ja lähtötietojen kattavuus suunnittelun pohjaksi. Kuntotutkijan tietoja ja asiantuntemusta tarvitaan myös suunnittelun ja työmaatoteutuksen aikana, mihin tilaajan on varauduttava jo kuntotutkimusta ja korjaussuunnittelua tilattaessa. Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n Katariina Laine kertoi esityksessään sisäilmakorjauksien jälkiseurannasta. Viisi vuotta vanhoissa korjauskohteissa havaittiin, että ulkovaipparakenteiden rakennetiivistykset olivat pääasiassa toimivia ja tiivistysmateriaalit hyväkuntoisia. Kun painesuhteet ovat lähellä 0 Pa, niin yksittäisten pistemäisten ja vähäisten ilmavuotojen vaikutus sisäilman laatuun on merkityksetön. Ilmanvaihdon säätäminen oli tehtyjen korjauksien kannalta merkittävässä roolissa.
Loppupäivän ohjelma ja tiivistys päivästä
Sisäilmastoseminaarin viimeisessä rinnakkaissessiossa kuultiin esityksiä sisäilman laadusta ja terveydestä, ilmanvaihdon hankkeista (FINVAC) sekä sisäilman kemiallisista altisteista. Tampereen yliopiston Virpi Leivo kertoi aluksi muovimattopäällysteisten lattioiden vaurioitumisesta kosteuden vaikutuksesta. Tutkimuksien perusteella pinnoittaessa betonin kosteuden alkalisuudella on vaurioitumisessa merkittävä rooli. Riittävän paksu matala-alkalinen tasoitekerros, jonka pH on noin 11, näyttää estävän tai hidastavan päällysrakenteiden vaurioitumista. Tämän jälkeen kuultiin alan huippuasiantuntijan Helena Järnströmin, Eurofins Expert Services Oy, esitys TXIB-yhdisteiden esiintymisestä sisäilmassa 2010-luvulla. Esityksen mielenkiintoisin havainto oli ilmanvaihtojärjestelmän vaikutuksen sisäilman TXIB-pitoisuuksiin. Pyöriväkennoisen lämmöntalteenottojärjestelmän (LTO) todettiin palauttavan merkittäviä määriä TXIB-yhdistettä sisäilmaan verrattuna levylämmönsiirrintekniikkaan pohjautuvaan koneeseen. TXIB-yhdistettä vapautuu sisäilmaan maalatusta rakenteista ja eräästä pohjamaalista. Ilmanvaihtojärjestelmän rooli rakennusaikaisten epäpuhtauksien poistamisessa oli tutkimuksen perusteella keskeinen.
Olavi Vaittisen, Inspector Sec Oy, käsiteltiin uuden hirsirakennuksen sisäilman VOC-pitoisuuksia seurantatutkimuksessa. Tutkimuksen perusteella avoimista hirsiseinäpinnoista vapautui sisäilmaan suuria VOC-yhdistepitoisuuksia, jotka koostuivat pääasiassa terpeeneistä ja aldehydeistä. Kalustamisen vaikutus sisäilman pitoisuuksiin oli lyhytaikaista. Sisäilman VOC-pitoisuudet alenivat selkeästi kolmen vuoden seurantajakson aikana. Lopuksi Jani Mäkelä Mikrobioni Oy:stä esitti kloorianisolien määrittämistä sisäilmasta. Kloorifenolipohjaisia puunsuoja-aineita on ennen käytetty estämään puun lahoamista. Kloorifenoleilla käsitellyn puurakenteen kastuessa, mikrobien aineenvaihduntaprosessit tuottavat hyvin alhaisen hajukynnyksen omaavia koorianisoleja. Esityksessä käytiin läpi menetelmiä kloorianisolien mittaukseen sisäilmasta. Kehitetty menetelmä selvittää tiettyjä kloorianisoliyhdisteitä sisäilmasta. Näytteenotto on yksinkertainen (kuten VOC-näytteen keräys) ja määritysrajat ovat useita kertaluokkia pienemmät kuin useimpien kloorianisolien hajukynnykset. Tutkimusta jatketaan keräämällä lisää aineistoa todellisista kohteista ja vertailukohteista. Analyysimenetelmää on tarkoitus myös laajentaa koskemaan materiaalinäytteitä.
Sisäilmastoseminaari tarjosi jälleen kerran ajankohtaisia ja mielenkiintoisia esityksiä sekä uutta tietoa sisäilmamaailmaan. Esityksien lisäksi tuli tavattua useita tuttuja kollegoita ympäri Suomea sekä ehkä solmittua muutamia tarpeellisia kontakteja tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Viimeistään seminaariesityksiä kuullessa jokainen varmasti ymmärtää, että meillä on käytössä valtavasti tietoa ja taitoa saada sisäilma-asiat Suomessa kuntoon. Kukaan ei kuitenkaan yksinään pysty ratkaisemaan ongelmia ja sisäilman kuntoon saattamiseen vaaditaan laaja-alaista yhteistyötä eri alan asiantuntijoiden välillä.
