Maaperän radonmittaus

Radioaktiivinen radon on vaarallista ihmisten terveydelle.

Radioaktiivinen radon kulkeutuu ihmisten hengityselimiin maaperästä. Teetä maaperän radonmittaus rakennuspaikallesi joko ammattilaisen tekemänä tai itse mitaten!

Jätä tarjouspyyntö

Muista Raksystemsin maaperän radontutkimus pintalon rakennusvaiheessa

Meiltä ammattitaidolla radon- ja uraanikartoitukset kotitalouksille

Radonkartoitukset rakennuspaikoille
Rakennusmateriaalien radontutkimukset

Radonkaasu nousee maan pintaan kallion rakoja ja maaperän mineraalirakeiden välisiä huokosia pitkin. Kallion ja maaperän ilman läpäisevyydestä ja uraaninmäärästä riippuu se, kuinka paljon radonia havaitaan maanpinnalla.

Radonkaasu kykenee liikkumaan maaperän huokosissa ja se pystyy liikkumaan pitkiäkin matkoja ennen heikentymistään. Radonia voidaan näin mitata maanpinnalta ja uraaniesiintymän päältä herkillä erikoismittalaitteilla. Maaperän radonpitoisuus vaikuttaa aina rakennustavan radonsuojaustapoihin.

Toimimme kiinteässä yhteistyössä säteilyturvaviranomaisten kanssa, hallitsemme kaikki radonmittausmenetelmät ja olemme radonalan suurin toimija Suomessa.

Lisätietoja palvelusta saat liiketoimintapäällikkö Mikko Näpältä, mikko.nappa@suomenradonhallinta.fi tai 050 433 0523.

Kosteaa maa-ainesta ryömintätilan pohjalla

Mittaa maaperän radonmittaus Ecotrak® -radonpurkilla itse

Uudella Ecotrak® -radonpurkilla mittaat maaperän radonpitoisuuden nopeasti ja luotettavasti. Mittari soveltuu maaperän radonpitoisuuden selvittämiseen ennen kiinteistöjen rakennusvaihetta tai saneeraamista.

Ecotrak® -radonpurkin edut:

Mittauksen laatu on varmistettu kansainvälisillä vertailukokeilla.
Ei herkkä kosteudelle.
Toimitetaan suojaavassa Tyvek-pussissa, joka suojaa kosteudelta, lialta ja muilta mittaustulokseen vaikuttavilta tekijöiltä.
Lyhyt seuranta-aika, 1-7 vuorokautta.
Voidaan käyttää ympärivuoden (edellyttäen, että maa ei roudi).

Radonin terveyshaitat

Terveydelle haitallinen radonaltistus syntyy aina, mikäli oleskellaan korkean radonpitoisuuden tiloissa. Radonin vaikutukset eivät ole välittömiä, vaan terveysongelmat tulevat usein vasta vuosien kuluttua. Terveydelle haitalliset prosessit syntyvät tyypillisesti keuhkoissa, joissa radonista muodostuva voimakas radioaktiivinen alfasäteily kykenee vaurioittamaan ihmisen herkimpiä keuhkosolukoita.
Lukuisien tutkimuksien perusteella radonin on havaittu aiheuttavan keuhkosyöpää. Sen aiheuttamaan keuhkosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain arviolta 150-270 ihmistä.

Radonriskialueet

Suomessa radonin aiheuttamat säteilyannokset ovat maailman korkeimpia. Syynä rakennuksissa esiintyviin ongelmiin ovat rakennustapa, ilmasto ja geologiset olosuhteet. Vuosittain Suomessa suoritetaan noin 15 000 radonmittausta, mikä on muihin pohjoismaihin verrattuna hyvin vähän.
Radonmittaukset on hyvä suorittaa kaikilla korkean radonriskin alueilla. Enimmäisarvon 300 bq/m3 ylittäviä asuntoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta korkeimmat radonriskialueet sijaitsevat tyypillisesti Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Näiden alueiden yksityiset pientalot kannattaisi mitata. Radonmittaus on järkevä suorittaa myös muualla Suomessa, etenkin jos rakennus sijaitsee hiekka- tai soramaalla.

Radonkunnat ja postinumerot

Asikkala, Askola, Enontekiö, Espoo, Forssa, Hamina, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Helsinki, Hollola, Humppila, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iitti, Imatra, Janakkala, Joensuu, Jokioinen, Joutsa, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kangasala, Karkkila, Kauniainen, Kemijärvi, Kerava, Kirkkonummi, Kitee, Kivijärvi, Kolari, Kotka, Kouvola, Kuhmoinen, Kärkölä, Lahti, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Laukaa, Lemi, Lempäälä, Liperi, Lohja, Loppi, Loviisa, Luhanka, Luumäki, Maarianhamina, Miehikkälä, Myrskylä, Mäntsälä, Mäntyharju, Nokia, Nurmes, Nurmijärvi, Orimattila, Orivesi, Outokumpu, Padasjoki, Parikkala, Pirkkala, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Pyhäjärvi, Pälkäne, Riihimäki, Ruokolahti, Ruovesi, Saarijärvi, Sastamala, Savitaipale, Sipoo, Siuntio, Sodankylä, Somero, Suomussalmi, Sysmä, Taipalsaari, Tammela, Tampere, Tohmajärvi, Toivakka, Tuusula, Utsjoki, Uurainen, Valkeakoski, Vantaa, Vesilahti, Virolahti, Ylitornio, Ylöjärvi, Äänekoski
03790, 09120, 10360, 10420, 19430, 19600, 19650, 23100, 23500, 25410, 29600, 31400, 31760, 35800, 37200, 39130, 39150, 39200, 40530, 40930, 41370, 41490, 60320, 63700, 66300, 72400, 78200, 80780, 81235, 86710, 96400, 96500, 96900

Radonpitoisuuksien raja-arvot Suomessa

Säteilylain (859/2018) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saa ylittää arvoa 300 bq/m3. Asunnot, joiden rakennuslupa on myönnetty 1.4.2004 tai sen jälkeen tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 bq/m3.
Suomessa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on 96 bq/m3. Maailman Terveysjärjestö, WHO, ohjeistaa asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvoksi 100 bq/m3.

Mittaustulosten analysointi

Mittausmenetelmällä on Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksyntä. Radonmittausmenetelmä on hyväksytty säteilylain (859/2018) nojalla käytettäväksi asuntojen radonpitoisuuden vuosikeskiarvon määrittämisessä.
Radonmittarit analysoidaan Ruotsissa sijaitsevassa ISO 17025 akkreditoidussa Radonova-tutkimuslaboratoriossa. Toimittamamme Radtrak² -mittauspurkit ovat maailmanlaajuisesti yleisimmin käytetty tapa mitata radonpitoisuus luotettavasti.