Nyt on kylpyhuoneen remontin aika!
Huolellisesti toteutettu ja suunniteltu märkätila kestää nykyaikaisilla materiaaleilla isältä pojalle, mutta mitä asioita tulisi huomioida niitä rakentaessa ja remontoitaessa?
Suunnittelun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa
Kaikki alkaa suunnitelusta kun on kysymyksessä märkätilojen rakentaminen tai remontointi. Vanha sanonta hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty pitää tässä jos missä paikkaansa. Suunnittelun merkitys korostuu varsinkin vanhempaa märkätilaa remontoitaessa. Suunnittelussa tulee silloin huomioida myös muita asioita kuin pelkkä pintojen uusiminen. Tällaisia ovat mm. mahdolliset tilamuutokset, ilmanvaihto, putkien uusiminen, rakenteiden kuivaustarve ja mahdollisten haitta-aineiden (asbesti, kreosootti) kartoittaminen ennen purkutöitä. Mikäli tilan käyttötarkoitusta muutetaan esim. laajentamalla pesuhuonetta tai vesi- ja viemäripisteiden paikkoja siirretään, vaaditaan työlle yleensä toimenpidelupa ja joissain tapauksissa jopa rakennuslupa. Asia on syytä selvittää rakennusvalvonnasta heti suunnittelun alkuvaiheessa. Remontti kannattaa tehdä myös kokonaisvaltaisesti koko tilaan, eli sekä lattiat että seinät korjataan samalla kertaa, jotta vedeneristys saadaan yhtenäisiksi. Toinen suunnittelun tärkeä lähtökohta on se, että vanhojen pinnoitteiden päälle ei kannata asentaa uusia pinnoitteita, oli sitten kysymyksessä laatta, muovimatto tai tapetti.
Kaikki lähtee liikkeelle pohjasta
Seuraavana vaiheena ammattitaitoisen urakoitsijan löydyttyä ovat purkutyöt. Purkutöissä tulee huomioida pölyn leviäminen, jota voidaan hallita osastoimalla ja alipaineistamalla remontoivat tilat tai alueet. Tästä löytyy hyvät ohjeet RT-korteista. Mikäli rakenteissa on haitta-aineita esim. asbesti tai kreosootti, on purkutyöt tehtävä ns. haitta-aine purkuna pätevyydet omaavan urakoitsijan toimesta. Purkutöiden yhteydessä tulee selvittää olemassa olevien rakenteiden kunto. Mikäli pintamateriaalien alla on levy, on paras tapa purkaa pinnoitteet levyineen. Tällöin päästää tarkastamaan runkorakenteiden kunto. Tarvittaessa vaurioituneet rakenteet on tässä vaiheessa helppo uusia. Purkutöiden yhteydessä selvitetään myös rakenteiden kosteus ja arvioidaan mahdollinen rakenteiden kuivatustarve. Mahdollisesti kastuneet puurakenteet on järkevintä uusia, mutta kiviainesrakenteista mahdollinen kosteus kuivataan koneellisesti pois. Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, tulee niiden syy selvittää. Välttämättä kosteuden tai vaurion syynä ei ole rakenteisiin päässyt suihkuvesi. Syynä voi esim. maanvastaisissa rakenteissa olla ulkopuolelta tuleva maakosteus. Mikäli tällaisessa tapauksessa uusitaan vaan pelkästään märkätilan vedeneristeet ja pinnoitteet, voi rakenne vaurioitua hyvinkin lyhyen ajan sisällä uudestaan ulkopuolisesta maakosteudesta. Rakenteen kuivaksi saaminen vaatii siis ensin ulkopuolisen maakosteuden hallintaan saamista, mikä käytännössä tarkoittaa rakennuksen vierustojen auki kaivamista, salaojituksen korjaamista ja maanvastaisten rakenteiden vedeneristeiden uusimista. Myös mahdollinen putkivuodon mahdollisuus kannattaa selvittää.
Laatua ammattilaisen avulla
Nykyvaatimusten mukaiset vedeneristeet märkätiloissa ovat olleet vaatimuksena vuodesta 1999 lähtien RakMK/C2 määräysten tultua voimaan. Sitä ennen märkätiloissa käytettiin eristeenä pääasiassa kosteussulkusivelyjä. Vedeneristäminen kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi. Vedeneristäjältä kannattaa vaatia myös VTT:n myöntämää sertifikaattia. Tyypillisiä virheitä vedeneristämisessä ovat mm., että tekijä ei tunne tuotteen asennusohjeita, vedeneristyskalvo on liian ohut, lattiakaivon liittymää ei ole tehty oikein tai kynnyskorotus kuivaan tilaan päin on puutteellinen. Kaikki nämä virheet ovat vältettävissä huolellisella työn valvonnalla, jossa valitettavasti moni pyrkii säästämään. Vedeneristyskalvon paksuus on luotettavasti todennettavissa vain ottamalla valmiista vedeneristeestä koepala ja mittaamalla sen ns. kuivakalvopaksuus ja vertaamalla sitä vedeneristevalmistajan vaatimuksiin. Mikäli kalvopaksuus on liian ohut, ei vedeneriste välttämättä pidä vettä yhtä hyvin kuin vaatimusten mukaisella kalvopaksuudella. Kalvopaksuudet vaihtelevat vedeneristetoimittajasta riippuen 0,4-1,0 mm:n välillä, eli toleranssia on silmin mahdotonta todeta ilman asianmukaisia mittalaitteita.
Tyypillinen työjärjestys on, että ensin vedeneristetään ja laatoitetaan seinät alinta laattariviä lukuun ottamatta. Sen jälkeen vasta vedeneristetään ja laatoitetaan lattia. Tällä vähennetään lattian suojaamistarvetta, kun seiniä laatoitettaessa ei tarvitse varoa lattian vedeneristystä.
Älä unohda viimeistelyä
Laatoitustyön ja saumausten viimeistelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Laatukriteeristö työlle löytyy mm. SisäRYL 2013 kirjasta, joka määrittelee ns. hyvän rakennustavan. Valmis pinta on se mikä näkyy jokaiselle tilan käyttäjälle, oli sitten kysymyksessä rakennusalan ammattilainen tai maallikko. Siistiä viimeistelyä arvostavat myös ostajaehdokkaat mahdollisessa kohteen myyntitilanteessa. Tarkka valvontadokumentaatio helpottaa myös kohteen myyntiä. Remontissa kannattaa siis panostaa ammattitaitoiseen suunnitteluun ja valvontaan.
OmaInsinööri muistuttaa, tee näin!
- Teetä remontista työselitys/suunnitelma
- Tee remontti kokonaisvaltaisesti, ei osakorjauksia
- Selvitä haitta-aineiden (asbesti, kreosootti) olemassa olo ennen purkutöitä
- Tarkasta olemassa olevien rakenteiden kunto, pura riittävästi
- Käytä vedeneristyksissä sertifioitua asentajaa
- Käytä remontissa ulkopuolista valvojaa
- Tarkastuta vedeneristys ulkopuolisella asiantuntijalla ennen laatoittamista
- Varaudu remonttiaikataulussa myös kuivaukseen
- Uusi remontin yhteydessä myös vanhat putket
