Pientaloissa piilee virheellisiä sähköasennuksia

Sähköasennukset ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia töitä, ja niihin vaaditaan sähköurakointioikeudet. Sähkötapaturmat ovat harvinaisia, mutta silti joka vuosi muutama ihminen menehtyy niiden seurauksena. Sähkö voi aiheuttaa myös tulipaloja.

Pääosin sähkölaitteista aiheutuvat onnettomuudet johtuvat viallisista tai virheellisesti korjatuista laitteista, huolimattomuudesta, varomattomuudesta tai lasten leikeistä. Huonokuntoiset ja ikääntyneet sähköasennukset ovat myös riskitekijä.

Pientalojen asuntokauppaan liittyvät sähköjärjestelmien kuntotarkastukset tehdään lähinnä aistinvaraisin havainnoin ja huomio kiinnittyy järjestelmien näkyviin osiin. Lisäksi sähköjärjestelmän eri osien uusimistarvetta arvioidaan teknisen käyttöiän perusteella.

Lisäksi henkilöturvallisuuteen vaikuttaviin asioihin kiinnitetään erityinen huomio. Merkittävässä roolissa on myös omistajan alkuhaastattelu tarkastuksen alussa.

Takavuosilta muistuu mieleen tarkastustilanne, jossa olin tarkastamassa maaseudulla olevaa ja ympärivuotisessa käytössä olevaa taloa. Talon omistajat, mies ja nainen, olivat eronneet ja talo oli sen vuoksi menossa myyntiin. Perheeseen kuului myös yksi tyttö. Tunnelma tarkastuksen alussa oli erotilanteesta johtuen jokseenkin kireä.

Alkuhaastattelussa kysyin sähköjen kohdalla niiden toimivuutta tai mahdollisia häiriöitä ja katkoksia. Isäntä vastasi, ettei mitään toiminnallisia puutteita ole ollut. Hetken mietittyään hän kuitenkin palasi vielä asiaan todeten, että on se yksi juttu, että kun menee suihkuun, niin pitää pihavalot sammuttaa.

Minäpä utelin lisää, että minkä vuoksi, mitä tapahtuu, onko se merkki naapureille, että ollaan pesulla? Isäntä kertoi, että hanassa / kupariputkissa on jonkinasteinen virta, kun pihavalot ovat päällä ja syynä lienee se, kun soraa tuoneen kuorma-auton pyörän painui maaperään tontilla ja sen seurauksena oli ilmeisesti maassa oleva kaapeli vaurioitunut.

Tässä vaiheessa myös talon emäntä puuttui keskusteluun todeten isännälle, että sinä se aina vaan minulle väitit, että tytön kynnet on leikattu liian lyhyeksi, kun suihkussa sormia kirvelee. No onneksi oltiin selvitty pelkällä sormien kirvelyllä, huonomminkin olisi voinut käydä.

Kuka saa tehdä ja mitä?

Sähkötöiden tekijöille on lakiin kirjattu ammattitaitovaatimukset. Kiinteiden sähköasennusten rakentaminen ja myös korjaaminen edellyttävät ns. sähköurakointioikeuksia. Vaatimus koskee myös sähkölaitteiden ja -järjestelmän korjaustoimintaa.

Sähköalalla ammattitaidoton saa tehdä vain muutamia yksinkertaisia töitä, kuten sulakkeen vaihdon ja yksivaiheisen jatkojohdon rakentamisen ja korjaamisen. Käytännössä kaikki omakotitalon sähkötarvikkeet sähkökeskuksista kaapeleihin ja pistorasioihin pystytään ostamaan itse, vaikka itse tehtynä asennus onkin kiellettyä.

Tarkastuksilla on itsellä tullut vastaan, jos jonkinlaisia tee-se-itse virityksiä. Vanhoissa rakennuksissa erityisesti pistorasioiden vähäisyys johtaa siihen, että puutetta korvataan jatkojohdolla ja sen perään vielä toisella jatkojohdolla. Jatkojohtoja on saatettu asentaa omatoimisesti esim. vanhan puutalon yläkertaan kiinteäksi asennukseksi.

Kun tämä yhdistetään vielä siihen, että yleensä myös saman yläkerran hätäpoistumisteissä on puutteita, on vanhan talon yläkerta silloin jo varsinainen surmanloukku.

Tyypillinen tarkastuksissa vastaantuleva jatkojohtoviritys on myös keittiön tiskipöytätason kohdalle vesipisteen viereen tuotu pistorasia. Yleensä tässä kohtaa eivät täyty myöskään turvaetäisyydet.

Pistorasia on liian lähellä vesipistettä, mikä aiheuttaa erittäin suuren sähköiskuvaaran. Sähkö ja vesi eivät nimittäin ole hyviä kavereita keskenään. Sähköalan ammattilaisen tekemissä asennuksissa tällaisia hengenvaarallisia virityksiä ei tule vastaan.

Sulake suojaa sähkön käyttäjää

Sulake on sähköjärjestelmän turvalaite. Se suojaa sähkön käyttäjää tapaturmavaaralta, silloin kun sähkölaitteeseen tulee käyttäjälle vaarallinen vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon.

Pientaloissa on käytössä pääasiassa kahta eri sulaketyyppiä: tulppasulakkeita ja automaattisulakkeita. Sulakkeen koko määrää, kuinka suuren kuormituksen sulake jatkuvasti kestää. Jos nimellisvirta ylitetään, sulake palaa.

Palaneen tilalle on vaihdettava samankokoinen, ehjä sulake. Sulaketta ei saa siis tehdä tai korjata itse. Legendaarinen tarinahan kertoo, että rakennustyömailla on ennen vanhaan käytetty palaneen sulakkeen tilalla rautanaulaa, joka on siis luonnollisesti kestänyt sirkkeleiden, kulmahiomakoneiden yms. yhtä aikaisen käytön aiheuttamat kuormituspiikit normaalia sulaketta paremmin.

Nykyisin työmailla kiinnitetään jo paremmin huomiota sähköturvallisuuteen vaikuttavin asioihin. Itsellä on omakohtainen kokemus sulakkeiden tarpeellisuudesta. Omalla omakotitalotyömaalla 6 v poikamme oli katsonut, kuinka isä katkoo harjateräksiä voimapihdeillä. Siitä opin saaneena hän päätti kokeilla samaisia voimapihtejä työmaan jatkoroikkaan.

Havahduin siis siihen, kun kuului pamahdus ja silmäkulmassani kävi välähdys. Pikku kaveri seisoi silmät pyöreänä voimapihdit kädessä ihmettelemässä mitä oikein tapahtui. Onneksi pihdeissä oli kumiset kädensijat ja sulake katkaisi jatkoroikasta virran roikan katkettua.

Eri tiloille erilaiset vaatimukset

Käyttöympäristöt asettavat erilaisia vaatimuksia sähkölaitteille. Esim. veden läheisyys asettaa sähkönjohtokykynsä vuoksi lisävaatimuksia sähkölaitteiden suojaukselle verrattuna kuiviin tiloihin. Erilaisilla suojauksilla ja rakenteilla varmistetaan sähkölaitteiden turvallisuus niissä käyttöympäristöissä, joihin laite on tarkoitettu.

On siis olemassa erityyppisiä pistorasioita ja erilaisia kotelointivaatimuksia sähkölaitteille. Käyttöympäristöt jaetaan kuiviin, kosteisiin, märkiin ja ulkotiloihin. Kuivassa tilassa ilma on niin kuivaa, ettei seinille, kattoon tai sähkölaitteiden pinnalle tiivisty kosteutta. Kuivia tiloja ovat siis asuinhuoneet, keittiöt, vessat, eteiset, kodinhoitohuoneet, lämmitettävien rakennusten ullakkotilat ja kuivat kellarit.

Tarkastuksella tuli vastaan vanhan talon remontoitu pesuhuone, jossa kohdepoistona sähköllä toimiva poistopuhallin oli asennettu suoraan suihkun päälle kattoon siten, että suihkusta tuleva vesi pääsi roiskumaan puhaltimeen. Ilmanvaihdollisesti poisto oli siis kyllä optimaalisessa paikassa, mutta sähköturvallisuuden kannalta ratkaisu oli erittäin riskialtis. Tukka on parempi kuivata froteepyyhkeellä eikä sähköiskun aiheuttamalla valokaarella.

Sähköjärjestelmä ei ole ikuinen

Myös sähköjärjestelmä ja -laitteet vaativat säännöllisin väliajoin uusimista. ST 97.00 kortissa on määritelty teknisiä käyttöikiä. Pientaloissa yleensä ensimmäisenä tekninen käyttöikä täyttyy kattolämmityselementeillä. Niiden ns. kulta-aikaa oli 1970- ja 1980-luku.

Tarkastusten yhteydessä käy usein esille, että ko. lämmityselementit eivät ole enää käytössä rikkoontumisen vuoksi ja ne on korvattu ikkunoiden alle asennetuilla seinäpattereilla. Yleisesti ottaen noin 30 vuoden jälkeen olisi syytä teettää sähkötarkastus alan ammattilaisella ja mieluummin vielä pätevyyden omaavalla kuntotutkijalla.

Monesti sähköjärjestelmiä uusitaan vasta remontin yhteydessä, mikäli toimintahäiriöitä ei aiemmin ole ollut. Tästä syystä vanhemmissa taloissa on monen eri aikakauden sähköasennuksia sekaisin ja jälkikäteen asennuksista ei yleensä saa mitään selvyyttä, koska muutoksista ei ole tehty mitään suunnitelmia.

Erinomaista lisätietoa sähköihin liittyen löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta www.tukes.fi                                      

5 tyypillistä sähköjärjestelmän virhettä/puutetta

• Järjestelmän ikääntyminen.
• Omatoimiset asennukset, mm. jatkoroikat.
• Pistorasioiden puute (vanhat kohteet).
• Suojaetäisyyksien puute veden ja sähkön välillä.
• Dokumentaation puute korjauksista/muutostöitä.

OmaInsinööri muistuttaa, älä tee näin!

• Älä tee sähköasennuksia itse.
• Älä käytä jatkoroikkia kiinteinä asennuksina.
• Älä muuta sulakekokoja, jos sulake palaa.