Raksystems kiinteistöjen hyväksi

Putkillakin on parasta ennen -päiväys

Putkien teknisen käyttöiän täyttyminen lisää vuotovahingon riskiä

Sama koskee myös astianpesukoneiden ja pyykinpesukoneiden poistovesiletkuja sekä tulovesiputkia ja niiden liitäntöjä.

Vuotoriskiä vanhemmissa kiinteistöissä lisää putkien asennustapa. Tyypillinen tapa 1950 – 1970-luvuilla oli asentaa putket rakenteiden sisään mm. kerroksellisiin alapohjarakenteisiin, joita tuolloin hyvin usein käytettiin. Piilossa alkavaa ns. tihkuvuotoa on täysin mahdotonta huomata ja rakenteille aiheutuneet vauriot voivat olla vakavia ennen kuin vuoto havaitaan. Myös käytetyissä materiaaleissa on eri aikakausina ollut paljon laatuvaihtelua, mikä aiheuttaa sen, että vuotovahingon ennustaminen on erityisen vaikeaa. Vastaan on tullut tapauksia, jossa kuparinen käyttövesiputki on syöpynyt puhki muutamassa vuodessa.

Vuotovahinkojen korjaukset tehdään liian usein puutteellisesti              

Pääsääntöisesti vuotovahingot korvataan joko kiinteistön vakuutuksesta tai kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiö korvaa rakenteiden korjaamisen sille tasolle, mitä ne olivat vahingon tapahtumahetkellä. Itsellä on tullut vastaan useita tapauksia, joissa ei vuotovahingon lisäksi ole huomioitu mitenkään talon muita ongelmia tai riskejä.

Muutaman vuoden takaa muistuu mieleen asuntokauppaan liittyvä riitatapaus, jossa 1940-lukulaisen talon alapohjassa oli tapahtunut vanhojen käyttövesiputkien vuoto. Alapohjarakenteena oli betonilaatan päälle koolattu puulattia, jossa lämmöneristeenä oli ko. aikakaudelle tyypillisesti kutterinlastu/ sahanpuru yhdistelmä ja putket oli asennettu alapohjan lämmöneristekerrokseen.  Vakuutusyhtiö oli teettänyt korjauksen urakoitsijalla. Korjauksesta ei oltu tehty suunnitelmaa tai työselitystä, eikä korjauksesta ollut muutakaan dokumentaatiota saatavilla, ei edes valokuvia. Korjaus oli tehty myyjän vakuutuksesta. Ostaja alkoi lähes heti sisään muuton jälkeen oireilemaan kohteessa, vaikka lattioiden uusimisesta oli kulunut alle 2 vuotta.

Asiaa lähdettiin tarkemmin selvittämään. Alapohjarakenteiden avausten yhteydessä havaittiin, että kutterinlastu ja sahanpuru oli korvattu mineraalivillalla, vanhaa vaurioitunutta purua oli kuitenkin jäänyt villojen joukkoon. Myyjän kertoman mukaan alapohjan betonilaattaa oli kuivattu monta viikkoa ja se oli kuivausliikkeen mittauksissa todettu kuivaksi.  Nyt 2 vuoden kuluttua betonilaatta oli uudestaan märkä. Tämä johtui siitä, että tontti oli savimaata ja alapohjan betonilaatta oli valettu lähes suoraan saven päälle, kuten aikakauden tapana oli tehdä. Maakosteus oli siis noussut savimaasta juuri kuivattuun betonilaattaan. Rakenteiden kosteus ei siis pelkästään johtunut putkivuodosta. Maakosteus olisi tullut remontissa ehdottomasti myös huomioida.

Toisessa tapauksessa omistaja oli itse korjannut kahden eri putkivuodon aiheuttamat vauriot. Uuden ostajan alkaessa remontoida kohdetta laajemmin, paljastui pintojen alta molemmista kohti korjaamattomia, toki jo nyt, kuivuneita vaurioita. Ostajan ja myyjän välille asiasta syntyi asuntokauppariita. Tässäkään tapauksessa ei korjauksista ollut mitään dokumentaatio käytettävissä.

Ota ammattilainen tekemään putkityöt

Mikään laki ei kiellä putkitöiden tekemistä ilman pätevyyttä, mutta pätevän asentajan käyttö on enemmän kuin suositeltavaa. Itselle on tullut vastaan mm. tapaus, jossa vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta putkivuotoa sillä perusteella, että putkiasennus oli tehty omatoimisesti. Ko. tapauksessa omatoimisesti tehty putkiliitos alkoi vuotamaan ja kasteli lähes koko omakotitalon. Jos asennuksessa olisi käytetty ulkopuolista urakoitsijaa, olisi vahinko todennäköisesti korvattu urakoitsijan vastuuvakuutuksesta. Putkityöt vaativat yleensä erityistyökaluja ja jo senkin takia ne on järkevää antaa ulkopuolisen ammattilaisen hoidettavaksi. Rakennus-/toimenpideluvan vaativissa töissä, esim. remontin yhteydessä tehtävissä muutostöissä, rakennusvalvonnat vaativat ns. KVV-vastaavan nimeämisen, joka vastaa siitä, että työt tehdään suunnitelmien ja voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti.

Putkivuotoihin voidaan varautua

Uudisrakentamisessa putkivuotoihin tulee varautua mm. siten, että rakenteisiin asennettavat putket asennetaan suojaputkiin ja esim. jakotukit ja lämminvesivaraajat sijoitetaan vedeneristettyihin tiloihin. Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK), osan C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet,1998) mukaan ”Vesijohdot tulisi sijoittaa näkyville tai koteloon, josta vuodon sattuessa vesi ei pääse tunkeutumaan rakenteisiin vaan ohjataan sopivaan kohtaan vuodon havaitsemiseksi. Putket tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa. Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, sijoitetaan vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen alle vesitiivis, viemäriin johtavalla ylijuoksuputkella varustettu kaukalo tai laitteenalusta tehdään vesitiiviiksi niin, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita. Vesitiivis alusta nostetaan seinälle niin, että mahdollinen vuotovesi ei pääse rakenteisiin lattian ja seinän liitoksen kautta.” Lisäksi vesi- ja viemärilaitteistosta on määräyksiä ja ohjeita Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D 1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot.

Vanhojen kohteiden remonttien yhteydessä em. määräyksiä ja ohjeita on syytä myös pyrkiä noudattamaan. Tärkein asia vanhoissa kohteissa on uusia ikääntyneet putket ennen kuin ne alkavat vuotamaan.

Itse kohteen käytön aikana putkiliitoksia ja vettä käyttäviä kodinkoneita on hyvä tarkkailla. Pesukoneiden poistoletkut kannattaa vaihtaa ennen kuin ne alkavat vuotamaan. Astianpesukoneen alla kannattaa käyttää suojakaukaloa, jolla mahdollinen koneen takana tapahtuva vuoto tulee esille ennen kuin vesi pääsee rakenteisiin. Tyypillinen vuotovahinko on myös lämminvesivaraaja. Varaajan alustaan kannattaa kurkistaa viikkosiivousten yhteydessä. Vesimittaria kannattaa myös tarkkailla, mikäli mittari pyörii/liikkuu, vaikka kulutusta ei ole, on se todennäköisesti merkki putkivuodosta. Lämmitysjärjestelmän putkissa oleva vuoto paljastuu yleensä lisääntyneenä vedenlisäämis- tai ilmaamistarpeena. Viemärivuodoissa selkeä aistinvaraisesti havaittava viite vuodosta voi olla viemärin haju.

OmaInsinööri muistuttaa, älä tee näin!

  • Älä asenna vettä käyttäviä kodinkoneita kuiviin tiloihin
  • Älä asenna putkia rakenteiden sisään ilman suojaputkia
  • Älä tee putkitöitä itse             

5 tyypillistä pientalon vuotoriskiä

  1. Astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen ikääntyneet poistoletkut
  2. Putkien teknisen käyttöiän päättyminen
  3. Ikääntynyt lämminvesivaraaja
  4. Omatoimiset putkiasennukset
  5. Viemäriputkien vuodot

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp