Radonmittaukset rakennusmateriaaleista

Radioaktiivinen radon kulkeutuu ihmisten hengityselimiin rakennusmateriaaleista.

Toimimme kiinteässä yhteistyössä säteilyturvaviranomaisten kanssa, hallitsemme kaikki radonmittausmenetelmät ja olemme radonalan suurin toimija Suomessa.

Jätä tarjouspyyntö

Rakennusmateriaalien radonmittaus

Kaikki kiviaineiset materiaalit tuottavat säteilyä elinympäristöömme. Tyypillisesti säteilymäärät ovat lähes olemattomat. Tilat, joissa katto, seinät ja lattia ovat betonia, tuottavat noin 60-80 bq/m³ radonpitoisuuden elinympäristöömme. Yleensä kiviaineiset materiaalit alittavat vielä kaikki suositellut raja-arvot. Käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen raja-arvojen ylittyminen on mahdollista ainoastaan maaperän ja täyttömään huokosilman kulkeutuessa asuntoon. Rakennusmateriaalinen taustasäteilystä säteilyturvallisuusohjeessa ST 12.2.

Mikäli rakennusmateriaalin valmistuksessa on käytetty runsaasti uraania sisältävää kiviainesta, on vaarana radioaktiiviset sisäilmaongelmat ja kohonnut syöpäriski.

Lue maaperän radonmittauksesta

Radonin terveyshaitat

  • Terveydelle haitallinen radonaltistus syntyy aina, mikäli oleskellaan korkean radonpitoisuuden tiloissa. Radonin vaikutukset eivät ole välittömiä, vaan terveysongelmat tulevat usein vasta vuosien kuluttua. Terveydelle haitalliset prosessit syntyvät tyypillisesti keuhkoissa, joissa radonista muodostuva voimakas radioaktiivinen alfasäteily kykenee vaurioittamaan ihmisen herkimpiä keuhkosolukoita.
  • Lukuisien tutkimuksien perusteella radonin on havaittu aiheuttavan keuhkosyöpää. Sen aiheuttamaan keuhkosyöpään menehtyy Suomessa vuosittain arviolta 300-500 ihmistä. Radonille altistumisen uskotaan olevan osallisena myös lasten ja nuorten leukemia tapauksissa.

Radonriskialueet

  • Suomessa radonin aiheuttamat säteilyannokset ovat maailman korkeimpia. Syynä rakennuksissa esiintyviin ongelmiin ovat rakennustapa, ilmasto ja geologiset olosuhteet. Vuosittain Suomessa suoritetaan noin 15 000 radonmittausta, mikä on muihin pohjoismaihin verrattuna hyvin vähän.
  • Radonmittaukset on hyvä suorittaa kaikilla korkean radonriskin alueilla. Enimmäisarvon 300 bq/m3 ylittäviä asuntoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta korkeimmat radonriskialueet sijaitsevat tyypillisesti Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Näiden alueiden yksityiset pientalot kannattaisi mitata. Radonmittaus on järkevä suorittaa myös muualla Suomessa, etenkin jos rakennus sijaitsee hiekka- tai soramaalla.

Radonkunnat ja postinumerot

  • Akaa, Asikkala, Askola, Enontekiö, Espoo, Forssa, Hamina, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Helsinki, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iitti, Imatra, Janakkala, Joensuu, Jokioinen, Joutsa, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kangasala, Karkkila, Kauniainen, Kemijärvi, Kerava, Kirkkonummi, Kitee, Kivijärvi, Kolari, Kotka, Kouvola, Kuhmoinen, Kärkölä, Lahti, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Laukaa, Lemi, Lempäälä, Liperi, Lohja, Loppi, Loviisa, Luhanka, Luumäki, Maarianhamina, Miehikkälä, Myrskylä, Mäntsälä, Mäntyharju, Nokia, Nurmes, Nurmijärvi, Orimattila, Orivesi, Outokumpu, Padasjoki, Parikkala, Parkano, Pirkkala, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäjärvi, Pälkäne, Riihimäki, Ruokolahti, Ruovesi, Saarijärvi, Saltvik, Sastamala, Savitaipale, Sipoo, Siuntio, Sodankylä, Somero, Suomussalmi, Sysmä, Taipalsaari, Tammela, Tampere, Tohmajärvi, Toivakka, Tuusula, Utsjoki, Valkeakoski, Valtimo, Vantaa, Vesilahti, Virolahti, Ylitornio, Ylöjärvi, Ähtäri, Äänekoski
  • 03790, 10120, 10160, 10330, 10360, 10420, 10440, 10570, 19430, 20460, 21290, 21540, 21870, 23100, 23200, 23500, 23600, 25320, 25410, 29340, 29600, 31720, 31760, 32270, 32410, 35540, 38950, 39130, 39170, 40930, 41230, 41290, 41490, 42220, 44880, 50100, 52230, 57210, 60320, 60510, 66300, 72400, 77570, 78200, 80130, 80510, 80780, 81235, 82830, 85160, 96400, 96500, 96900

Radonpitoisuuksien raja-arvot Suomessa

  • Säteilylain (859/2018) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saa ylittää arvoa 300 bq/m3. Asunnot, joiden rakennuslupa on myönnetty 1.4.2004 tai sen jälkeen tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 bq/m3.
  • Suomessa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on 96 bq/m3. Maailman Terveysjärjestö, WHO, ohjeistaa asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvoksi 100 bq/m3.

Mittaustulosten analysointi

  • Mittausmenetelmällä on Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksyntä. Radonmittausmenetelmä on hyväksytty säteilylain (859/2018) nojalla käytettäväksi asuntojen radonpitoisuuden vuosikeskiarvon määrittämisessä.
  • Radonmittarit analysoidaan Ruotsissa sijaitsevassa ISO 17025 akkreditoidussa Radonova-tutkimuslaboratoriossa. Toimittamamme Radtrak² -mittauspurkit ovat maailmanlaajuisesti yleisimmin käytetty tapa mitata radonpitoisuus luotettavasti.

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous!

Raksystems Group tuottaa maaperän radonmittauspalvelut tytäryhtiönsä Suomen radonhallinta Oy:n asiantuntijoiden toimesta.

Valtakunnallinen asiakaspalvelumme palvelee sinua arkisin klo 8-16!