Kuinka huollan rapattujen ulkoseinien pintamateriaalin?

Kesällä on hyvä hetki huoltaa ja tehdä mahdolliset korjaukset ulkoseiniin.

Rappaus on pintakäsittely, jossa laastilla saadaan aikaan pinnalle haluttu muoto, tasaisuus ja ulkonäkö. Rappaus on lähtökohtaisesti ammattilaisen tekemää eli muurarintyötä, koska työ vaati tarkkuutta sekä laastimateriaalien oikeiden suhteiden valinta kohteeseen on vaativaa työtä.

Rappaus suoritetaan yhtenä tai useampana rappauskerroksena. Rappauslaasti materiaalina sisältää hiekkaa, vettä ja sideainetta, joka on yleensä kalkkia, sementtiä tai niiden seosta.

Rappaustekniikkaa käytetään yleensä kivirakenteiden, kuten kevytsoraharkkojen ja teräsbetonirakenteiden yhteydessä, mutta myös puurakenteita on pintarapattu. Puurakenteissa haasteita luo rakenteisiin mahdollisesti kertyvä kosteus sekä sen tuulettumistarve.

Kalkkilaasti kovettuu hitaasti, mutta on joustavampaa sekä läpäisee kosteutta, mutta se ei ole yhtä lujaa ja kovaa kuin sementtilaasti. Yhdistämällä kalkki ja sementti saadaan laastiin molempia materiaalien hyviä ominaisuuksia.

Rappauksen huoltamiseen tarvitset vasaran ja taltan, teräsharjan sekä saumanlaastin tasoitustyökaluja.

Rappauksen huollon vaiheet:

  1. Alustan teko: mikäli alusta on huokoinen, kuten puu, kovamineraalivilla tms. julkisivu raudoitetaan ruostumattomalla metalliverkolla. Mikäli alusta on tiiviimpi, riittää pelkkien rakenneliitosten, kuten ikkunoiden ja ulkoseinien kulmien raudoittaminen.
  2. Rappaustyö tehdään useassa vaiheessa:
    1. ensin pohjalaasti,
    2. tämän jälkeen 10mm runkorappauskerros ja
    3. lopuksi pintarappaus, millä saadaan ulkoseinälle sen varsinainen ilme.
  3. Maalaaminen: Maalaaminen ja rappaus ovat yleensä erillisiä vaiheita. Rappausmaalin tulee soveltua kosteustekniseltä toiminnaltaan rappauspinnalle. Esim. lateksimaali ei sovellu rappauspinnoitteeksi, koska se heikentää merkittävästi rakenteen kosteushaihtumista ja voi jopa aiheuttaa rappauksen irtoamista alustastaan. Julkisivulle voidaan antaa väriä myös käyttämällä läpivärjättyä pintarappausta.

Nykyiset rappaukset ovat hyvin pitkäikäisiä ja huoltovapaita. Iäkkäämmälle, yli 20 vuotta vanhalle, rappaukselle on syytä tehdä ns. kopokartoitus, jossa rappauspintaa koputtelemalla saadaan selville, onko rappaus kiinni alustassaan. Toinen tyypillinen rappauspinnan vaurio on halkeilu, jota yleensä alkaa esiintyä ikkuna- ja oviaukkojen kulmissa. Halkeamat kannattaa tiivistää heti niiden ilmaannuttua, jotta vettä ei pääse rappauksen taakse ja rakenteisiin. Mikäli rappaus on irti alustastaan, on se myös mahdollista korjata paikallisesti. Yleensä korjaus joudutaan kuitenkin tekemään jo ulkonäkösyistä isommalle alueella, jotta korjauskohta saadaan rajattua niin, että se ei erotu muusta julkisivupinnasta.

Suosittelemme:

  • Tarvittaessa ulkoseinien pintamateriaalien puhdistamista liasta ja kasvillisuudesta/maalaamista/paikkakorjaamista.
  • Läpivientien tiivistämistä.
  • Vesipeltien kiinnityksien varmistamista ja tiivistämistä.

Mikäli sinulla on puurankarakenteinen ulkoseinä missä on pintarappaus tai esim. silmin havaittavia vaurioita, ole yhteydessä OmaInsinööriin. Saat häneltä lisätietoja, miten edetä korjaamisen tai uusimisen suhteen. Lisäksi kannattaa ottaa vauriokuva KotiAppin Kotikansioon.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp