Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Kuntotarkastus perustuu Rakennustieto Oy:n julkaisemaan Suoritusohjeeseen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Ohjekortissa määritellään tarkastuksen tavoitteet, sisältö, laajuus, tarkastuksessa tehtävät mittaukset, raportointi ja kuntotarkastajan vastuu.

Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskeistä sekä niihin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksen tavoitteena on vähentää riskiä vikojen, virheiden tai vaurioiden kaupan jälkeisen paljastumisen aiheuttamaan tyytymättömyyteen tai riitaan.

Kuntotarkastuksen teettäminen muulloinkin kuin kaupan yhteydessä on suositeltavaa, sillä rakennusteknisen asiantuntijan ajoissa havaitseman vaurion tai puutteen korjaaminen voi tuoda tuntuvat säästöt verrattuna tilanteeseen, että vaurio tai puute olisi jäänyt huomaamatta. Kuntotarkastuksen tuottama tieto on myös oivallinen työkalu taloudelliseen kiinteistönpitoon.

Kuntotarkastuksen sisältö pääpiirteittäin:

Tarkempi sisältö KH 90-00393 ja KH 90-00394

• Kuntotarkastuksen tilaajana voi olla asunnon omistaja, omistaja ja ostaja yhdessä tai omistajan suostumuksella ostaja tai muu kolmas osapuoli. Tilauksesta sovitaan aina kirjallisesti.
• Tilaajaa informoidaan tilaajan vastuulla olevista valmisteluista (ks. KH 90-00393 Tilaajan ohje).
• Aikaa tarkastukseen kohteessa kuluu yleensä noin 2 – 6 tuntia. Tarkastuksen alussa tarkastaja tekee alkuhaastattelun, jossa selvitetään lähtötietoja tarkastukselle (ks. Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ alkuhaastattelu).
• Kaikki näkyvät pinnat kulkuaukollisissa tiloissa, julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta tarkastetaan suoritusohjeen mukaisessa laajuudessa aistinvaraisesti, pintapuolisesti ja rakennetta rikkomattomalla menetelmällä. Tarkastuksen yhteydessä kuntotarkastaja arvioi, onko olemassa riski piileviin virheisiin ja puutteisiin.
• Mikäli riski- tai vaurioepäilyn vuoksi on perusteltua, kuuluu tarkastuksen sisältöön kuntotarkastajan KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaisesti tarpeelliseksi arvioima määrä levy- tai puurakenteeseen kosteusmittauksia 6 mm poralla poratun reiän kautta (ei kiviainesrakenteista eikä niiden taustalla olevista rakenteista) tai avauksia 115 mm rasiaporalla, jotka peitetään tutkimuksen jälkeen peitelevyllä.
• Mikäli rakenteen kuntoa on syytä epäillä mutta rakenteesta ei saada selvyyttä kuntotarkastusmenetelmin, suosittelee kuntotarkastaja lisätutkimuksia. Sellaisista lisätutkimuksista jotka eivät sisälly kuntotarkastuksen sisältöön laaditaan aina erillinen sopimus. Lisäselvitysten teettäminen on tilaajan vastuulla.
• Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan rakennusteknisen asiantuntijan toimesta ainoastaan näkyvin osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella.
• Kuntotarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti. Raportissa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Raportista ilmenee havaintojen merkitys, vakavuusaste ja korjaus- tai toimenpidetarve. Raportissa kerrotaan yleisellä tasolla korjaamisen ja korjaamatta jättämisen riskit. Kuntotarkastusraporttiin liitetään kohteesta otettuja valokuvia.

Lähde: Raksystems Insinööritoimisto Oy