Vesikatto ja yläpohjarakenteet ovat kodin tärkeitä rakenteita

Vesikatto ja yläpohjarakenteet lienevät sellaisia rakennuksen osia, joiden kunto ja toimivuus jäävät omassa kodissa vähemmälle huomiolle. Asioihin aletaan kiinnittämään huomiota usein vasta, kun ongelmat ovat jo päässeet kasvamaan merkittäviksi.

Omilla tarkastuksillanikin on tullut eteen tilanteita, joissa yläpohjatilassa katon vuotovesiä on vuosia kerätty pakasterasiaan tai mitä erilaisimpiin muovikippoihin. Tosin välillä rasioiden ja kuppien olemassaolo ja tyhjentäminen on unohtunut.

Tämän tapaisissa tilanteissa on pieni tai merkitykseltään vähäiseltäkin tuntunut vuoto päässyt aiheuttamaan laajat ongelmat yläpohjatilan osalle, aina kantaviin rakenteisiin asti. Usein näissä tapauksissa säännöllisellä tarkastamisella tai suhteellisen pienillä korjauksilla olisi asia saatu korjattua ja tämän kautta suuremmat ongelmat ja korjaukset vältettyä.

Vesikatto on yksi kodin tärkeimmistä rakenneosista

Rakennuksen eri osien listaamista tärkeysjärjestykseen on hankala tehdä, mutta uskallan väittää, että vesikatto ja yläpohjarakenteet ovat perustusten jälkeen rakennuksen tärkein rakenneosa. Vesikatolla tarkoitetaan katteen ja mahdollisen aluskatteen ja näitä välittömästi kannattavien rakenneosien muodostamaa rakennekokonaisuutta.

Vesikaton tehtävänä on estää haitallisessa määrin sadeveden ja lumien sulamisvesien pääsy sisätiloihin, seiniin tai yläpohjarakenteisiin. Mikäli vesikate ei ole niin sanotusti tiivissaumainen (konesaumattu pelti tai bitumikermi), sen alla on käytettävä aluskatetta.

Raksystemsin kuntotarkastaja tutkimassa kattoa
Vesikaton kuntoa tulisi seurata säännöllisesti, sillä sekään ei ole ikuinen.

Aluskatteella tarkoitetaan varsinaisen katteen alla olevaa materiaalikerrosta, joka estää katteen saumojen tai reunojen kautta mahdollisesti tunkeutuvan veden – sade ja lumen sulamisvedet – sekä varsinaiseen katteeseen kondensoituvan eli tiivistyvän kosteuden pääsyn yläpohjatilaan.

Aluskatteen tulisi aina olla tiivis kaikilta osiltaan. Erityistä huomiota tuleekin kiinnittää aluskatteen saumoihin ja vesikatteessa oleviin läpivientikohtiin. Aluskatteen asentamiseen ja toimintaa liittyy paljon huomioitavia asioita, mutta yksi tärkeimmistä on se, että yhtenäisyyden lisäksi se ulottuisi ulkoseinälinjan ulkopuolelle eli räystäälle.

Yläpohjan tuuletuksen ja ilmatiiviyden tulee toimia

Yläpohjalla tarkoitetaan rakenneosaa, jossa sijaitsevat lämmöneristeet. Yleensä lämmöneristeiden päällä on ullakko- ja/tai yläpohjatila.

Mikäli sisäkatot ovat vesikaton suuntaiset, ei erillistä yläpohjatilaa yleensä erikseen ole, on vain pelkkä tuuletusväli lämmöneristeen ja vesikatteen välissä. Tuuletusvälin tulisi tämän päivän määräysten mukaan olla vähintään 100 mm.

Tuuletusväli tulisi toteuttaa aina niin, että sen tuuletusedellytykset säilyvät ”räystäältä harjalle”. Yläpohjan eri kerrokset ja katon tuuletus on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei kattoon kerry vesihöyryn tai ilmavirtausten vuoksi haitallisessa määrin kosteutta.

Toisaalta tulee huolehtia myös siitä, että rakenteisiin mahdollisesti pääsevä kosteus pääsee tarvittaessa tuulettumaan (kuivumaan).

Sisäilman kosteuden siirtyminen yläpohjaan tulee ehkäistä

Yläpohjan toiminnan kannalta yksi merkittävä haaste on asunnon sisäilman kosteus, jonka pääseminen yläpohja- ja vesikattorakenteisiin tulisi ehkäistä.  Yläpohjan höyry- ja ilmatiiviys saadaan varmistettua asentamalla lämmöneristyksen sisäpintaan höyrynsulku tai höyrynsulkuna toimiva ainekerros, joka estää lämpimän ja kosteuskuormaa sisältävän sisäilman pääsemisen yläpohjarakenteisiin.

Tuuletuksen puutteellinen toiminta tai puutteet yläpohjan ilmatiiviydessä voivat aiheuttaa sisäilman kosteuden tiivistymistä yläpohjarakenteisiin, josta seurauksena voi olla kosteusvaurioita.

Vesikatto on suunniteltava ja rakennettava siten, että vesi pääsee poistumaan katolta suunnitellulla tavalla rakennusta vahingoittamatta. Vesikatolle tulevat sadevedet ohjataan joko sisäpuoliseen tai ulkopuoliseen sadevesien poistojärjestelmään. Sade- ja sulamisvesien ohjauksen kannalta on tärkeää, että vedet eivät ohjaudu rakennuksen vierustalle aiheuttaen alapohjarakenteille ylimääräistä kosteuskuormitusta ja tämän kautta mahdollisia vaurioita.

Vesikaton ja yläpohjan osalla tulee huolehtia myös siitä, että siellä tehtävät huoltotyöt voidaan toteuttaa turvallisesti. Vesikatolla tulee tämän vuoksi olla myös määräysten mukaiset turvavarusteet eli lumiesteet, tikkaat ja kulkusillat.

Vesikatto on tärkeä osa.
Yläpohjatilassa aluskatteen läpivienti toteutettu puutteellisesti vesikaton uusimisen yhteydessä.

Vesikaton ongelmat ovat usein monen tekijän summa

Valitettavan usein meillä tulee eteen kuitenkin tilanteita, joissa edellä esitetyt asiat evät toteudu. Vesikaton vaurioissa on harvoin kyse vain yhdestä vauriotekijästä, eli usein vaurion aiheuttaja koostuu useamman osatekijän summasta.

Tämän takia vesikaton ja yläpohjan kuntoa tulisi seurata säännöllisesti ja vesikattoa ja yläpohjaa tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tarkastuksilla on usein tuullut vastaan kohteita, jossa vesikatolla olevaa läpivientiä on tiivistetty siinä olleen epätiiveyskohdan takia.

Asiaa ei välttämättä ole kuitenkaan sen kummemmin tarkasteltu. Ajatus siitä, onko puutteellisen läpiviennin kautta päässyt kostetta yläpohjarakenteisiin, on jäänyt tutkimatta kokonaisuudessaan.

Yläpohjan tuulettuvuuteen liittyvät ongelmat johtuvat usein talojen alkuperäisestä toteutuksesta, joissa tuuletusraot on jätetty hyvin niukoiksi tai tuuletusrakoja ei edes ole.  On myös varsin yleistä, että myöhemmin tehdyissä muutoksissa ei ole huomioitu riittävästi yläpohjan lämmöneristyksen ja vesikatteen välin tuulettumista.

Tyypillistä on, että alun perin kylmäksi tilaksi suunniteltu tila halutaan ottaa asumiskäyttöön. Esimerkkinä voisi käyttää rintamamiestaloa, jossa vuosikymmenien aikana yläkerrosta on laajennettu alun perin kylmille niin sanotuille sivuvinteille.

Näissä kohteissa lämmöneristeet on asennettu usein remontin yhteydessä lähelle tai suoraan kiinni vesikatteen alapuoliseen laudoitukseen, jotta tilan korkeus saadaan mahdollisimman suureksi. Tällöin yläpohjarakenteiden tuulettumisen puutteet lisäävät rakenteiden vaurioitumisriskiä, koska rakenteisiin, esimerkiksi vesikatteen alapinnalle tiivistyvä tai sisäilmasta rakenteisiin siirtyvä kosteus ei pääse tuulettumaan pois.

Vesikatto on tärkeä osa.
Puutteellinen tiivistys läpiviennin kohdalla, minkä kautta pääsee kosteutta yläpohjarakenteisiin.

Energiatehokkuutta ei tule parantaa rakenteen kustannuksella

Energian säästämisen kautta on lisäeristäminen yleistynyt peruskorjausten yhteydessä. Lisäeristäminen on asia, jossa tulisi aina huolehtia myös siitä, ettei lisäeristämisellä heikennetä rakenteen toimintaa.

Väärällä / sopimattomalla eristeellä tai väärin sijoitetulla eristeellä voi olla vakavat seuraukset rakenteen vaurioitumisen kannalta. Hyvää tarkoitetulla asialla ja väärin asennetulla lisäeristeellä on saatettu tukkia esimerkiksi jo aiemmin mainitsemani rintamamiestalon vinokatto-osuuden jo ennestään niukka tuuletusrako kokonaisuudessaan.

Yksinkertaisimmillaan vanhan purueristeen päälle on asennettu 100-200 mm lisäeristys mineraalivillalla, ja lisäeristys on asennettu suoraan kiinni vesikatteeseen, jolloin rakenteen tuuletusedellytykset pilataan.

Jääpuikot räystäillä kertovat ongelmista

Vaikka jääpuikot räystäillä luovatkin talvista tunnelmaa, ne ovat talon rakenteita ja niiden toimintaa tarkastelevan silmissä viite mahdollisista ongelmista. Räystään alapuolisilla osilla esiintyvät jääpuikot ovat yleensä viite siitä, että vesikatteen alapuolisiin rakenteisiin pääsee tiivistymään kostetutta haitallisessa määrin tai sitten vesikatteessa on epätiiveyskohtia.

Yleisesti tämän kaltaisissa kohteissa ongelmien aiheuttaja löytyy puutteellisesta höyryn- tai ilmansulusta. Eli yläpohjaan tai vesikattorakenteisiin pääsee virtaamaan rakennuksen sisätiloista lämmintä ja kosteaa ilmaa. Vesikaton osalle kertyvät jäämassat ja -puikot viestittävät osaltaan siitä, että yläpohjan lämmöneristeet ovat niukat.

Toki tässä yhteydessä myös lämpimän sisäilman virtaamisella yläpohjaan (höyrynsulun puutteet) on oma osuutensa. Tässä tilanteessa sisäilman lämpö karkaa niille kuuluisille harakoille sulattaen vesikaton pinnalla olevaa lumikerrosta. Lumikerroksen paksuudella ja lämpövuodon määrällä on luonnollisesti vaikutusta lopputulemaan.

Lämpövuotojen merkitys korostuu yleensä kattoikkunoiden kohdilla. Useat kattoikkunavalmistajat antavatkin huolto-ohjeeksi sen, että kattoikkunoiden ympäristöt olisi talvella pidettävä puhtaana lumesta. 

Vesikatto on tärkeä osa.
Jääpuikkoja räystäällä puutteellisen eristämisen seurauksena.

Ota nämä seikat huomioon vesikattoremonttia suunnitellessasi

Vesikattojen korjauksien osalta eletään melkoista buumia ja tuntuukin, että tekijöitä löytyy markkinoilta pilvin pimein. Kuuma markkina luo aina myös lieveilmiöitä, ja markkinoille tuleekin tämän kaltaisissa tilanteissa usein tekijöitä, joilla ei välttämättä ole osaamista, ymmärrystä tai kokemusta siitä, miten korjaaminen tulisi suorittaa.

Kahden käden sormet eivät riitä laskemaan niitä kertoja, kun eteen on tullut tilanteita, joissa vesikatto on remontoitu ilman, että koko vesikaton ja yläpohjan kuntoon olisi kiinnitetty sen tarkemmin huomiota. Pahimmillaan vanhan vesikaton päälle on asennettu uusi vesikate ja samalla vanhat vaurioituneet alusrakenteet ovat jätetty korjaamatta.

Jälkeen päin näiden puutteiden korjaaminen tulee kohtuuttoman hankalaksi ja kalliiksi. Eteen on tullut tilanteita, jolloin kodinomistaja on joutunut miettimään, että korjataanko yläpohjan vauriot sisäkautta vai puretaanko juuri uusittu vesikatto pois vaurioiden korjaamiseksi.

Lähtökohtaisesti vesikaton uusimisen yhteydessä on kohtuullisen helppoa uusia tarvittaessa yläpohjan lämmöneristeet ja huolehtia muun muassa tarvittavat tuuletusedellytykset kuntoon.

Vesikaton korjausta suunniteltaessa on erittäin tärkeää hahmottaa kokonaisuus. Niin kuin kaikissa korjaustöissä on lähtötilanteen ja mahdollisten vaurioiden sekä mikäli vaurioita on, niiden laajuuden selvittäminen äärimmäisen tärkeässä asemassa.

Korjausta suunnittelevan onkin syytä varmistua siitä, että tietää, mitä ylipäänsä on tilaamassa. Lieveilmiön toisessa ääripäässä on vastaan tullut myös tilanteita, joissa korjaaminen on mennyt ns. ylikorjaamisen puolelle.

Näissä tilanteissa on työn tilaajat, eli asukkaat, on saatu uskomaan, että täysin toimiva vesikate pitää uusia ja yläpohjaranteet korjata, vaikka mitään vaurioita ei olisi tiedossa.  

Myös vesikatolla on tekninen käyttöikä

Vesikatteen uusimista pohdiskelevan on hyvä myös muistaa, että kaikille rakenneosille on määritelty tekniset käyttöiät. Teknisellä käyttöiällä tarkoitetaan käyttöönoton jälkeistä aikaa, jolloin rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset keskimäärin täyttyvät.

Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella tai sen uusimiseen tulisi varautua.

Tärkeää on siis ymmärtää, että teknisen käyttöiän lopussa olevan rakenneosan tai järjestelmän kuntoa pitäisi viimeistään tuolloin selvittää tai sen kuntoa pitäisi tiiviimmin seurata.

Vesikattojen osalta lyhimmät käyttöiät annetaan bitumikermikatteille, joille toteutustavasta riippuen käyttöikää tulee 25–35 vuotta. Yleisesti omakotitalojen katemateriaalina käytetylle tiilikatteelle käyttöikää annetaan 40–50 vuotta ja peltikatteelle 30–50 vuotta.

Yhteenvetona voisikin todeta, että vesikaton ja yläpohjan kuntoa tulisi seurata säännöllisesti, ja vesikattojen uusimisen yhteydessä olisi siis aina syytä tarkastaa yläpohjarakenteet kauttaaltaan sekä korjata havaitut vauriot ja puutteet rakenteissa. Hyvä on aina myös muistaa, että jos oma osaaminen tai aika ei riitä kannattaa kääntyä osaavan ammattilaisen puoleen.

Artikkeli on julkaistu alunperin suomela.fi-sivulla.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp