Miten vanhan talon kostea perustus korjataan?
Kerroimme aikaisemmin Talotohtorin kuntotarkastamasta 1970-luvulla rakennetusta paritalosta. Talon perustuksia ei ollut salaojitettu ja sadevesijärjestelmäkin puuttui. Kohteesta otetuista koepaloista ilmeni, että vuosikymmeniä perustuksia kastellut vesi oli synnyttänyt laajan mikrobikasvuston.
Kostea perustus vaati välittömiä toimenpiteitä. Tässä artikkelissa Talotohtori kertoo, miten kostea perustus korjataan ja talo saadaan jälleen kuntoon.
Korjaus alkaa salaojituksen ja sadevesijärjestelmän asentamisesta
Kosteusongelman korjaamisen ensimmäinen toimenpide oli rakentaa taloon salaoja- ja sadevesijärjestelmät. Urakkaan palkattiin alan ammattilainen, joka kaivoi pienkaivurilla sokkelin esiin aina anturoita myöten.
Vaikka työ tehtiin heinäkuussa lämpimään ja kuivaan aikaan, sokkelin ympärille routasuojaksi asetetut styrox-levyt olivat edelleen aivan kosteita. Voi vain kuvitella, miten vettyneitä ne olivat syyssateiden aikaan.
Kostea maa-aines, styrox-palat sekä talon vierustalla kasvaneet pensaat kaivettiin ylös ja kuljetettiin kuorma-autolla pois. Maa-aineksen tilalle tilattiin isorakeista soraa.
Ennen salaojituksen asentamista piti sokkelin ja anturan välinen kynnys muokata laastilla vinokulmaan, koska se oli talon rakennusvaiheessa jätetty tekemättä. Jotta sokkeliin kertynyt vuosien kosteus pääsisi kuivumaan, tehtiin vesieristys kahdessa osassa.
Yläosa tehtiin patolevystä ja alaosa bitumikermistä, joka hitsattiin kaasupolttimella kiinni sokkelin pintaan. Näin patolevyn kohdasta sokkelista haihtuva kosteus tiivistyy patolevyn pintaan ja valuu kermiä pitkin alas salaojitukseen tai tuulettuu patolevyn ylälistan kautta ulkoilmaan.
Sadevesi- ja salaojajärjestelmä ovat kaksi eri järjestelmää
Salaojitus ja sadevesijärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, eikä niitä pidä yhdistää toisiinsa ilman asianmukaisia kaivojärjestelmiä. Salaojaputket asennettiin sepelipedille anturan viereen korkeustasossa hieman anturan alapuolelle – näin tehdään niin uusissa kuin vanhoissakin taloissa.
Putket yhdistettiin talon kulmissa seisoviin tarkastuskaivoihin ja niistä edelleen kunnon kaadolla sadevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin vedet saa ohjata vain, mikäli paikalliset viranomaiset sen sallivat.
Putkien päälle laitettiin n. 20 cm lisää karkeaa soraa ja vasta sitten tehtiin sadevesijärjestelmä. Tämä umpiputkista (salaojaputket ovat reiälliset) tehty kokonaisuus ohjasi nyt suurimman vesimassan pois talon juurelta ja antoi sille mahdollisuuden kuivua.
Kustannus: 11 000 euroa (sis. materiaalit + työ)
Laaja sisäremontti ajaa talon asukkaat mökille
Ongelman aiheuttajan eliminoimisen jälkeen edessä oli vielä aiheutuneen vahingon korjaus. Ison sisäremontin ajaksi talon omistajat muuttivat mökille, koska asuminen remontin keskellä olisi ollut hankalaa.
Tyypillinen 1970- ja 1980-luvuilla suosittu valesokkelirakenne oli tämänkin talon heikko kohta. Maantason alle jäävä anturan päällä lepäävä puinen alajuoksu imee itseensä betoniin päässeen kosteuden, etenkin jos sen alta puuttuu eristävä bitumikaistale, ja alkaa hiljalleen lahota.
Pahimmassa tapauksessa mikrobikasvusto pääsee leviämään jopa kantaviin pystypuihin. Näin pitkälle ei vahinko tässä tapauksessa ollut vielä edennyt, mutta alajuoksu oli jo korjauskelvottomassa kunnossa.
Perinteisesti tällainen ongelma korjataan niin, että alajuoksu poistetaan, pystypuut lyhennetään ja anturan päälle muurataan leca-harkko, jolla taso nostetaan ylöspäin.
Tämän työlään ja erityisesti talvella haastavan korjaustavan rinnalle on kehitetty termokenkä– ja termopalkki-menetelmät. Niiden avulla järjestelmä on nopeampi toteuttaa, ja ne ovat myös lattian lämpöeristyksen kannalta parempia ratkaisuja. Seinäremontin lisäksi tehtiin myös sisäkattoremontti, joka sai asunnon tuntumaan aivan uudelta.
Kustannus: 40 000 euroa (sis. materiaalit + työt)
Kellarillisen talon perustuksen korjaustapa
Kellarillinen perustus tuo lisähaasteita perustusten ja maanvastaisten seinärakenteiden rakentamiseen. Tällöin tulee kiinnittää huomiota maanvastaisen seinän vedeneristykseen, oikeaan salaojan korkeuteen ja maanvastaista seinää vasten tulevan maa-aineksen riittävään raekokoon.
Hyviä vedeneristysratkaisuja ovat kumibitumikermi eli kattohuopa, perusmuurilevy tai niiden yhdistelmä, jossa alaosa tehdään kermillä ja yläosa perusmuurilevyllä.
Vanhoihin kohteisiin on erilaisia veden- ja lämmöneristyksen yhdistelmäratkaisuja, joissa mahdollisesti kastunut betonirakenne pääsee kuivumaan ulospäin. Perusmuuri on hyvä myös lämmöneristää ulkopuolelta, jotta varsinainen rakenne jää lämpimälle puolelle lämmöneristystä.
Yleisimmin käytetty lämmöneriste ulkopuolella on EPS eli styrox.
Säännöllisellä salaojien kunnossapidolla varmistetaan järjestelmän toiminta
Liian usein kosteusvaurion syynä on se, että talojen salaojien toimintakunnosta ei ole pidetty huolta. KH-kortin mukaan salaojat tulisi tarkistaa kahden vuoden välein: salaojien tarkastuskaivoista käsin katsotaan, etteivät putket ole veden pinnan alapuolella eli järjestelmä ei ole tukossa. Tarvittaessa myös kaivon pohjalle veden mukana kulkeutuva hienoaines poistetaan.
Salaojien kuntoa kaivojen välillä voidaan selvittää myös videokuvauksella. Jos talossa on salaojat mutta ei tarkastuskaivoja, ne voidaan 1-tasoisissa perustusratkaisuissa asentaa myös jälkikäteen.
Rossipohja on haastava rakenne
Vanhojen pientalojen alapohjat tehtiin perinteisesti rossipohjaisina. Rossipohja on kansanomainen nimitys alapohjarakenteelle, jossa kantavana rakenteena on puu ja alla on tuulettuva ryömintätila, jossa kosteus ei ole rakenteille haitallisen korkealla.
Kosteuden hallinnan kannalta rakenteelle olennaista on, että kosteustuotto maaperästä on estetty ja tuuletus on riittävä. Tosin kesäisin kosteaa ulkoilmaa voi päästä tuuletusaukoista virtaamaan ryömintätilaan päin.
Koska ryömintätila ja rossipohjan rakenteet ovat ulkoilmaa viileämmät, ulkoilman kosteus voi tiivistyä rakenteisiin.
Tämän ns. kesäkondenssin vähentämiseksi on maapohja suositeltavaa lämmöneristää. Tarjolla on myös erilaisia ryömintätilan kuivatusratkaisuja, joiden järkevyydestä käydään alalla jatkuvaa keskustelua. Joillakin talopakettitoimittajilla ryömintätilan kuivaajat ovat vakioratkaisuina.
Lue alkuperäinen tekstimme Suomela.fi-sivustolla.
Kuvat: Suomelan toimitus.
