Talotohtorin mukana 1950-luvun omakotitalon kuntotarkastuksella

Talotohtorimme Matti Kaijomaa on tarkastanut urallaan tuhansia koteja. Tällä kertaa Matti teki kuntotarkastuksen 1950-luvulla rakennettuun omakotitaloon.

Kuntotarkastus alkaa rakennuksen asiakirjoihin ja piirustuksiin tutustumalla. Kuntotarkastaja havainnoi kirjallisesta materiaalista esimerkiksi talossa käytetyt rakenneratkaisut, elementtien sijoittelun, lämmitysjärjestelmän sekä menneet korjaustyöt. Kaikilla näillä on vaikutusta rakennuksen elinkaareen.

Kuntotarkastus aloitetaan ulkokierroksella

Asukkaiden alkuhaastattelun ja talon asiakirjoihin tutustumisen jälkeen kuntotarkastaja aloittaa tarkastamisen ulkoa. Ulkona havainnoidaan talon sokkeli, julkisivu, ikkunat, mahdollinen salaojitus sekä sadevesijärjestelmä, öljysäiliö sekä maaperän kallistukset. Kuntotarkastus tehdään rakenteita rikkomatta eli kuntotarkastaja tekee havaintoja silmämääräisesti samalla muistellen talon asiakirjoista esiin tulleita perusasioita, jotka vaikuttavat kuntotarkastajan havainnointiin.

Tässä 1950-luvun talossa sokkeli näyttää päälle päin hyvältä eikä siinä ole havaittavissa merkkejä haurastumisesta. Kuntotarkastaja havainnoi kuitenkin, että talosta puuttuu salaojajärjestelmä kokonaan eikä kunnollista sadevesijärjestelmääkään ole, joten molemmat kirjataan muistiinpanoihin. Lopullisessa kuntotarkastusraportissa suositellaan molempien järjestelmien pikaista asentamista.

Tässä kodissa on tehty julkisivukorjaus 1990-luvulla. Saneerauksen yhteydessä alkuperäisen lautaverhouksen päälle asennettiin karaattilevy. Tästä johtuen emme voi olla varmoja lautaverhouksen kunnosta parinkymmenen vuoden jälkeen. Riski homevaurioille kasvaisi, mikäli karaattilevyn alle jätetyn lautaverhouksen pinta olisi tiukan öljymaalin peitossa ja pinta pääsisi hengittämään huonosti.

Ulkona tapahtuvan julkisivukierroksen päätteeksi talotohtorimme Matti Kaijomaa tarkastaan ikkunoiden räystäspellit ja verhouslaudat. Kaikki tuntuu olevan näiden osalta kunnossa. Myös pihan perälle sijoitettu lasikuituinen öljysäiliö tuntuu olevan kunnossa.

Katon tarkastaminen on erityisen tärkeää

Ulkokierroksen päätteeksi tarkastetaan vielä kodin vesikatto. Katon tarkastaminen on erityisen tärkeää, sillä useat asukkaat eivät käy talonsa katolla jopa vuosiin. Tarkastuksen kohteena olevassa 1950-luvun talossa oli yhä käytössä alkuperäinen paksupeltinen katto, jonka hilseilevää pintaa on vuosien aikaan korjattu maalaamalla. Katon pitkästä iästä huolimatta se tuntui olevan hyvässä kunnossa, eikä sitä tarvitse ryhtyä uusimaan pikaisella aikataululla.

Valitettavasti kuitenkin välikatolta löytyy ongelmia, kun katteen alapuolinen laudoitus on selkeästi tummunut, mikä on selkeä viite välikaton rakenteiden kastumisesta. Ilmastointiputkea ei ole johdettu ulos saakka, ja siksi siitä tullut lämmin ilma on kondensoitunut laudoitukseen viileällä kelillä.

Usein vanhoissa taloissa löytyy ongelmia kellarista

Kuntotarkastamassani talossa on ajalleen tyypillisesti myös kellari. Siellä on käytetty seinien lämmöneristeenä Toja-levyä, jonka pinta on rapattu karkeaksi.

Talotohtori teki kosteusmittauksen kellarin pinnoille ja valitettavasti sieltä löytyi kohonneita arvoja. Usein ongelma johtuu salaojituksen puuttumisesta – ja näin tilanne on tälläkin kertaa. Voi olla, että pitkäkestoinen kosteus on saattanut löytää hyvän mikrobien kasvualustan Toja-levystä, joten raportissa suositellaan näiden kellarin sisäpuolisten seinälevyjen poistamista.

Talon kellarissa sijaitsee myös sauna, jota ei ole uusittu. Tästä syystä sen vedeneristeet ja viemäröinti ovat käyttöikänsä päässä. Mikäli saunan ja pesutilan käyttöaste säilyy yhtä vähäisenä kuin ennenkin, ei ole kiirettä tilojen uusimiseen.

Seuraavaksi kuntotarkastuksella tutkittiin patterijärjestelmä sekä yli 25 vuotta vanhan öljykattilan kunto. Pääsääntöisesti noin iäkkäät kattilat eivät toimi enää energiatehokkaasti eikä tämänkään öljykattilan toimintaa voisi todeta hyväksi vai talon papereihin tutustumalla. Korkeasta iästä huolimatta öljykattila toimii moitteettomasti, joten vielä ei ole tarvetta vaihtaa uudempaan.

Patteriverkostosta ja putkistosta ei kuitenkaan voi sanoa samaa. Tähän mennessä vain yksi patteri on korvattu uudella vanhan vuodettua. Mikäli muita ei pian vaihdeta uudempiin, voi talossa pian muhia lisäongelmia.

Viimeinen tutkimus kellarissa koskee vesijohtoja ja viemäröintiä. Vaikka talon käyttövesiputket on uusittu jo kymmenen vuotta sitten, ei alkuperäistä valurautaista viemäröintiä ole vielä uusittu. Putkien korkeasta iästä huolimatta, niissä ei havaita ongelmia.

Talon sisätilojen kuntotarkastaminen

Lopuksi on vielä tarkastamatta talon sisäpuoli. Katto ja lattiat ovat sisäpuolelta katsottuina kunnossa eikä painumista ole havaittavissa. Myös ikkunat ovat päällisin puolin kunnossa. Myös veden virtaama vesihanoissa on melkein normaalilla tasolla, myös ilmanvaihto toimii hyvin. Alakerran wc-tilat ovat kunnossa eikä kuntotarkastuksella löydy sieltä vuoto- tai kosteusvaurioita.

Yläkerran wc-tilan ilmanvaihtokanavan ympäriltä löytyy kondenssiveden aiheuttamaa tummentumaa. Syykin tähän on jo paikallistettu aikaisemmin tarkastuksella: välikaton ilmanvaihtoputken puutteellinen eristys.

Alkuperäinen teksti julkaistu Matti Kaijomaan nimissä täällä.