Vino tuulettumaton yläpohjarakenne on tyypillinen rintamamiestalon ongelmakohta
Vinoja sisäkattoja on rakennettu etenkin 1950-luvun rintamamiestalojen vinttikerroksiin. Yhä nykyäänkin on suosiossa rakentaa esimerkiksi puolitoistakerroksisia taloja sekä korkeita olohuoneita ja muita korkeita sisätiloja, jolloin taloon rakentuu vino yläpohjarakenne.
Kyseinen rakenne aiheuttaa toimimattomana merkittävän riskin talon yläpohjarakenteille ja onkin luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 kortissa (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) .
Miksi vino sisäkatto on riski?
Vinokattojen toiminnan kannalta on tärkeää, että rakenteen tuuletus on riittävä ja tuuletusvälit ovat avoimet. Vanhoissa kohteissa, kuten 1940-50-luvun taloissa, tuuletusvälit ovat yleisesti sen aikaisen rakentamistavan mukaisesti vain noin 20 mm.
Näin matala tuuletusväli ei ole riittävä, kun rakenteesta puuttuu tämän lisäksi myös höyrynsulku, ja se on korvattu pelkällä tervapaperilla. Vanhoissa rakenteissa sisäilman kosteus pääsee tiivistymään ohuen purukerroksen läpi viileneviin rakenteisiin aiheuttaen niihin ajan kuluessa vaurioita.
Toisinaan toimiva tuuletus on pilattu aikojen saatossa remontoinnin yhteydessä. Hyvää tarkoittavalla yläpohjan lisäeristyksellä tai ullakkotiloihin tehdyllä lisärakentamisella on saatettu tukkia tai estää vinon ja samalla koko yläpohjan tuuletus.
Uudemmissa kohteissa tuuletusväli on rakennusmääräysten mukaisesti 100 mm, käytössä on toimiva höyrynsulku ja taloissa asennettuna nykyaikainen ilmanvaihto. Koneellinen ilmanvaihto jo osaltaan siirtää vesihöyryä rakenteesta pois, jolloin riski on pienempi.
Rakenteen kunto olisi hyvä tarkastaa viimeistään asuntokaupan yhteydessä
Tasa- ja vinokattorakenteiden kunto ja tuuletuksen riittävyys tulisi tarkastaa, jos se ei ole tiedossa tai sen toiminta epäilyttää. Tarkastus on hyvä tehdä viimeistään asuntokaupan yhteydessä, mielellään jo heti toimeksiannon alussa.
Yläpohjan kunnolla ja toimivuudella voi olla merkittävä vaikutus myytävän kohteen arvoon. Tarkastaminen tulee tehdä riittävässä laajuudessa, jotta rakenteen toiminnasta saadaan kokonaiskuva. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi.
Jopa 70 prosenttia vinoista sisäkatoista vaatii korjaamista
Raksystemsin tekemien kuntotarkastusten perusteella on havaittavissa, että jopa 50 prosentissa eli joka toisessa 1940- ja 1950-luvulla rakennetuissa pientaloissa on tuulettumaton vino yläpohjarakenne.
Kaiken kaikkiaan riskirakenteeksi luokiteltu vino tuulettumaton yläpohjarakenne vaatii korjaamista tai uusimista jopa 70 prosentissa pientaloistamme.
Onko rakenne sitten korjattavissa? Kyllä on. Mikäli vaurio on jo syntynyt, on rakennetta mahdollisuus parantaa toimivammaksi jopa ilman erikseen tehtäviä kattokorotuksia.
Myös ohuemmalla lämmöneristyspaksuudella on mahdollisuus päästä hyvään lämmöneristyskykyyn, kun käytetään nykyaikaisia eristeitä. Tällöin korjattuun rakenteeseen saadaan jätettyä riittävästi tuuletusväliä rakenteen toimivuuden kannalta ja vaurioitumisriski minimoituu.
Katso videolta, kun Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtajamme Kim Malmivaara kertoo vinoista tuulettumattomista sisäkatoista:
Mikä on riskirakenne?
Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.
Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on yleensä kosteuden pääseminen rakenteeseen, joko maaperän kautta ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn muodossa. Esimerkki yleisesti havaittavissa olevasta riskirakenteesta on valesokkeli.
Riskirakenteen kunto, eli onko riski toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla.
