Asuntoa ei kannata ostaa hutiloiden

Vastoin odotuksia, asuntokauppa on kiihtynyt koronan takia viimeisen vuoden aikana. Ihmiset toivovat nyt lisää tilaa ja omaa pihaa muuttuneen elämäntilanteen takia. Vilkas kysyntä on aiheuttanut myös kiireen asuntokauppaprosessissa. Nopeasti tehdyt hankintapäätökset eivät useinkaan ole perin pohjin harkittuja vaan tällä hetkellä asuntokaupassa mennään vahvasti tunteet edellä, vaikka järjellä pitäisi olla suurempi vaikutus.

Elämän isoin investointi kannattaa tehdä huolella

Asunnon ostaminen on iso investointi. Koti vaihtuu todennäköisesti harvoin, erityisesti kun on omistusasunnosta kyse. Harva toteuttaa näin isoa investointia ilman lainaa ja pankin apua. Tämän takia maltti on valttia asuntokaupoilla. On ymmärrettävää, että ”sen oikean” tullessa vastaan asuntonäytöillä tekisi mieli saada asiat purkkiin mahdollisimman nopeasti, jotta muutto unelmien kotiin tapahtuisi myös jouhevasti ja pesänrakennus voisi kunnolla alkaa.

Hoppuillessa sattuu kuitenkin helposti virheitä ja harkitsemattomia päätöksiä. Kodin ostaja saattaa ajatella, että kuntotarkastus on vain muodollisuus, minkä takia sitä ei tarvitse tehdä. Jatkotutkimuksien tärkeys on myös sellainen, jota asiaan perehtymätön ei välttämättä ymmärrä.

”Jo viime syksynä oli havaittavissa asuntokauppamarkkinoiden vilkastumista. Kaupat halutaan tehdä nopeasti, mikä johtaa siihen, että kuntotarkastus ja erityisesti jatkotutkimusehdotukset jäävät tekemättä. Tästä seuraa korkeampi riski niin myyjälle kuin ostajallekin”, kertoo Inspections & Surveys divisioonan osastonjohtaja Kim Malmivaara Raksystemsiltä.

Huolellisuus vauhdittaa lopulta asunnon myyntiä

Kuntotarkastuksen tekeminen jo myyntiprosessin alussa nopeuttaa todellisuudessa myynnin toteutumista ja luo samalla varman ja turvallisen olotilan niin myyjälle kuin ostajallekin. Kun kuntotarkastus on tehty ajoissa, suositellut jatkotutkimukset ehditään tehdä rauhassa ja huolella. Tämä mahdollistaa myös pienten korjaustoimenpiteiden teon ennen myyntiä.

Kun nämä vaiheet on jo tehty myyntiprosessin alkuvaiheessa, vastaa myytävän kohteen hinta-arviokin paremmin todellisuutta. Potentiaalisen ostajan kanssa päästään myös liikkumaan eteenpäin nopeammin, kun kodin todellinen kunto on paremmin selvillä.

”Paljon tulee eteen tapauksia, joissa ostaja on jo valmiina ja vaatii kuntotarkastuksen tekemistä ennen lopullista kauppaa. Jos sieltä selviää jotain yllättävää, ostaja saattaa perääntyä ja koko prosessi lähteä käyntiin taas alusta. On tärkeää, että kuntotarkastus tehdään, mutta alkuvaiheessa tehtynä se oikeasti nopeuttaisi myyntiprosessia”, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

Lainansaanti ei ole itsestäänselvyys

”Asuntoa ostaessa on tärkeä katsoa omaa elämää ja taloutta pitkälle tulevaisuuteen. Ei riitä, että selviytyy nyt lainan kuukausieristä. Omaa taloudellista pärjäämistä ja mahdollisia tulevia isoja kuluja pitää miettiä pidemmälle, vuosien päähän. Tehtävämme on huolehtia, että asiakkaamme talous pärjää tilanteessa kuin tilanteessa”, kertoo Esa Jäntti, Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja.

Lainan nostamiseen vaikuttavat monet asiat. Vaikka oma talous olisikin kunnossa lainalupauksen saamisen puolesta, voi toivottu ostokohde aiheuttaa hankaluuksia. Moni pankki vaatii kuntotarkastuksen tekoa lainalupauksen saamiseksi. Laajat vauriot tai ongelmat aiheuttavat helposti sen, että lainaakin on vaikeampi saada.

”Kuntotarkastus on yksi oiva keino varautua siihen, että mahdolliset tulevat korjauskulut eivät pääse yllättämään. Lainalupaus kannattaa käydä neuvottelemassa etukäteen, jotta kun unelmien koti löytyy, päästään etenemään sujuvasti. Rahoitusta myöntävälle taholle kuntotarkastusraportti on ehdottomasti hyödyllinen, koska siitä näkee selkeästi millaisia mahdollisia lisäkustannuksia taloon voi tulevina vuosina tulla. Tällöin on helpompi myös suunnitella tulevaa ja varautua jo ennakkoon”, muistuttaa Jäntti.

Lisätietoja

Kim Malmivaara
Liiketoimintajohtaja, Inspections & Surveys, Raksystems
+358 30 670 5540
kim.malmivaara@raksystems.fi

Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
puh. +358 400 383 348
esa.jantti@saastopankki.fi

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti
puh. +358 50 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp