Kuiva sisäilma saadaan kuriin etänä

Suhteellinen sisäilmankosteus muuttuu yleensä talvea kohti pienemmäksi, jolloin ilma tuntuu kuivemmalta. Tämä voi aiheuttaa useilla monenlaista oireilua, jonka alkuperälähdettä voi olla haastavaa paikantaa. Sisäilman kosteuden mittaamisessa avustaa esimerkiksi pilvipalveluiden kautta toimiva etälaite, Sisäilmatutka, jonka avulla voidaan välttää useat fyysiset käynnit ja seurata tilanteen vaihtelua ja etenemistä täysin etäyhteyksin. Liian korkealla tai matalalla ilmankosteudella voi olla haitalliset vaikutukset ilman ongelmaan puuttumista.

Kuiva sisäilma voi lisätä oireita talvella

Talvella sisäilmaongelmat usein lisääntyvät, sillä sisäilma muuttuu kuivemmaksi. Tämä johtuu siitä, että kylmä ilma sitoo kosteutta vähemmän kuin lämmin ilma ja korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Lämmitysjärjestelmien ollessa päällä myös turhan lämmin sisäilma tuntuu myös tunkkaiselta ja voi lisätä kuivuuden tunnetta.

Sisäilman kosteudella on myös omat vaikutuksensa hengitysteiden terveyteen ja erilaisiin oireisiin, sillä kuiva sisäilma lisää hengitysteiden, limakalvojen, silmien ja ihon ärsytystä ja kuivuutta ja saattaa lisätä tukkoisuutta ja päänsärkyä. Huono sisäilma myös laskee käyttäjien vireystasoa ja jaksamista. Koululaisilla tämä voi vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn tai aiheuttaa väsymystä.

”Kuiva sisäilma on parasta korjata laskemalla huonelämpötilaa, jolloin suhteellinen kosteus nousee. Ilmankostutinta voi myös käyttää, mutta ainoastaan jos sisäilman kosteutta ja laitteen vaikutuksia seurataan, esimerkiksi Sisäilmatutkan avulla. Ilmankostuttimesta voi helposti olla enemmän haittaa kuin hyötyä, koska ilman seurantaa ilmankosteus voi nousta liian korkeaksi”, kertoo Raksystemsin sisäilmaosaston osastopäällikkö Elina Saukko.

Huono sisäilma on yleensä merkki muusta ongelmasta

Kylmä ilma hidastaa märkätilojen kuivumista, mikä voi johtaa kosteusongelmiin. Jos kosteus on talvella yli 45% johtuu se yleensä huonosti toimivasta ilmanvaihdosta. Korkean ilmankosteuden huomaa usein siitä, että kosteus alkaa tiivistyä ikkunoihin tai muihin kylmiin pintoihin. Väärinkäytetty ilmankostutin voi esimerkiksi johtaa liian korkeaan ilmankosteuteen.

Pahimmillaan liian korkea ilmankosteus johtaa siihen, että kosteus siirtyy rakenteisiin. Sisätilojen ilmankosteus on tavallisesti korkeimmillaan heinäkuusta lokakuuhun. Lämpötilan vaihtelut altistavat rakenteet kosteusongelmille, koska kosteus tiivistyy esimerkiksi ilman jäähtyessä syksyllä.

Säännöllinen kunnossapito pitää huolen kiinteistön sisäilmasta

Kosteusvaurioiden syntymistä voi ehkäistä monella tapaa. Kun rakennuksen eri järjestelmiä käytetään oikein, esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmää, kiinteistöä huolletaan säännöllisesti ja käyttöikänsä päässä olevia rakenteita remontoidaan, mahdollisten ongelmien syntymistä voidaan ehkäistä. Toimiva ilmanvaihto pitää huolen siitä, että kosteus pääsee poistumaan.

”Jatkuvalla kunnossapidolla ja kiinteistönhuollolla saa helpoiten parhaat vaikutukset aikaan. Jo pienet olosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa eri lailla ihmisten oireiluun ja oireiden kokemiseen, minkä takia jatkuvaa ja arkista huoltotyötä kannattaa harjoittaa, jotta mahdolliset ongelmat eivät pääse muodostumaan liian suuriksi”, päättää Saukko.

Isoille kiinteistöille suunniteltu sisäilmatutka valvoo kiinteistön sisäilmaa ja sen kosteutta antureiden avulla, jolloin tuloksia voi tulkita täysin etänä sisäilma-asiantuntijoiden toimesta. Julkiset tilat, kuten päiväkodit ja koulut, voivat hyötyä esimerkiksi eri tilojen sisäilman vertailusta, jotta ongelmat voidaan helpommin paikantaa. Anturit antavat tietoa reaaliaikaisesti esimerkiksi ilmankosteudesta, lämpötilasta, ilmanpaine-erosta, hiilidioksidista, rakennekosteudesta ja vuodoista.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp