Miksi Suomessa on niin paljon homekouluja?

Lukuisat homekoulut ovat puhuttaneet Suomessa ja olleet esillä mediassa jo pitkään. Oppimisympäristön tulisi olla turvallinen ja terveellinen jokaiselle oppilaalle. Miksi kuitenkin Suomesta löytyy niin paljon homekouluja ja miksi ongelmalle ei tunnu löytyvän ratkaisua?

Miksi homeongelmia on niin paljon?

”Kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyviä ongelmia on oikeastaan aina ollut. Niihin on vain alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota ja tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet, joten riskitekijät tunnistetaan paremmin. Lisäksi tietoa ja osaamista kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyen löytyy myös enemmän kuin ennen.”, kertoo johtava sisäilma-asiantuntija Aki Puhka.

Rakennuskanta koulujen osalta alkaa olla ikääntynyttä, ja eri rakenteiden kosteustekninen käyttöikä on loppumaisillaan. Sisäilmaongelmia esiintyy yleisemmin elinkaarensa loppupuolella olevissa rakennuksissa, erityisesti jos huoltoa tai tarvittavia korjauksia ei ole tehty.

Tiukat aikataulut voivat johtaa vahinkoihin uudiskohteissa tai peruskorjaushankkeissa. Sääolosuhteet Suomessa asettavat hankaluutensa rakentamiselle, eivätkä rakenteet ehdi kuivumaan aina täysin. Jos sääsuojaukseen ja kosteudenhallintaan ei panosteta tarpeeksi rakentamisen aikana, ovat riskit kosteusvaurioille olemassa. Rakentamisvaiheen hallinnan lisäksi ongelmien muodostumisen ehkäisemisenä on tärkeää, että rakennuksen vaatima huolto ja ylläpito ovat riittäviä.

Miksi kosteusongelmat otetaan niin vakavasti?

Mikrobit tarvitsevat kasvualustan, joita voivat olla esimerkiksi rakennuksessa käytetyt lämmöneristeet tai puumateriaalit. Kasvualustan lisäksi tarvitaan riittävästi kosteutta ja mikrobikasvulle suotuisa lämpötila. Mikrobikasvun syntymisen estämiseksi tärkeää on rakenteisiin pääsevän kosteuden rajoittaminen, sillä muut olosuhteet mikrobikasvulle ovat yleensä suotuisat. Liiallinen kosteus rakenteissa mahdollistaa haitallisen mikrobikasvun.

Kosteus- ja mikrobivauriot voivat aiheuttaa erilaisia oireita koulujen käyttäjille. Tilojen käyttäjät saattavat kärsiä esimerkiksi väsymyksestä, päänsärystä, nuhasta ja iho-oireista. Kosteus- ja mikrobivauriot ovat myös yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.

Kiinteistön käyttäjille tulee taata terveellinen työympäristö. Lisäksi laajojen kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaaminen on kallista ja korvaavien tilojen löytäminen korjausten ajaksi voi olla haastavaa. Tämän vuoksi on myös kiinteistön omistajan etujen mukaista, että kosteus- ja mikrobivauriot löydetään ajoissa ja riittäviin korjauksiin ryhdytään viivyttelemättä.

Mitä tehdä, jos epäilee kosteusongelmaa?

Mikäli koulun käyttäjät oireilevat tai on syytä epäillä vaurioita, on syytä tilata Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Kosteusteknisellä kuntotutkimuksella selvitetään rakennuksen kuntoa ja mahdollisia korjaustarpeita. Tutkimus sisältää esimerkiksi sisäilmamittauksia, rakennetutkimuksia avauksien avulla ja materiaaleista tehtäviä näytteenottoja. Lisäksi ilmanvaihdon toimivuuden selvitys on usein tarpeellinen, sillä puutteellisesti toimiva ilmanvaihto voi voimistaa mahdollisia koettuja sisäilmaongelmia.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp