Suomalaisten kansallisomaisuus homehtuu

Näin Suomi homehtui, kirjoitti Rakennuslehti keväällä karussa artikkelissaan. Jutussa käy selvästi ilmi, että rakenteiden kosteustekninen toimivuus on ollut päivänpolttava puheenaihe jo 70-luvulta lähtien. Alan tutkimuslaitokset ja johtavat insinööritoimistot ovat liputtaneet mm. tiiviyden puolesta ja kosteus- ja höyrynsulkujen puolesta, kun vastavoimana on ollut tahot jotka kritisoivat pullorakentamista ja tiiviyttä. Tässä näihin päiviin asti jatkuneessa eipäs-juupas -keskustelussa on rakennusfysiikkaa ja alaa tuntemattoman aika vaikea valita puolensa.

Yhtä mieltä voidaan kuitenkin olla siitä, että kyse on taloudellisesti erittäin merkittävästä asiasta. Kosteusongelmien taloudellinen vaikutus arvioitiin jo vuonna 1985 VTT:n toimesta jopa 1 miljardiin markkaan eli 168 miljoonaan euroon. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen sisäilmaongelmat eivät ole poistuneet, vaan niitä valitettavasti tulee vastaan uusissakin kohteissa. Eräs esimerkki Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tarkastuskäynniltä osoittaa, että Helsingissä sijaitsevan suuryrityksen 8 vuotta vanha pääkonttori tyhjennetään tänä vuonna kaksi vuotta kestäneiden tuloksettomien sisäilmaongelmakeskustelujen jälkeen. Sisäilmaongelmien syyksi on todettu kosteuden pääsy tiilijulkisivurakenteeseen ja eristemateriaalien homevaurioista peräisin olevien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Toisen raportin mukaan vuonna 2015 valmistuneessa uudessa asuinkerrostalossa sisäilmaoireilua on todettu useissa huoneistoissa. Hometta ja mikrobikasvustoa on löytynyt parketin alta 25 asunnosta, mikä on johtunut siitä, että betonivalut eivät olleet ehtineet kuivua ennen pinnoittamista. Kolmas esimerkki kertoo tyhjillään olevista uusista arvoasunnoista, joista kaksi on tyhjillään vakavien sisäilmaoireilujen vuoksi. Tuhansien eurojen arvoinen selvitystyö paljasti, että rakenteet olivat kastuneet ja vaurioituneet jo rakentamisvaiheessa.

Esimerkit ovat valitettavan yleisiä.

-Uskomatonta on se, että vaikka asiat tiedostetaan ja vaikka joka päivä tulee lisää hometaloja, niin edelleen jatketaan samalla tavalla kuin ennenkin, toteaa Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara.

Sisäilmaan liittyvästä hyvästä rakentamistavasta esitetään varsin eriäviä kantoja jopa asiantuntijoiden keskuudessa. Erimielisyyksiä on esimerkiksi siitä, saako rakenteen sisällä olla mikrobeja ja homekasvustoa, kunhan se ei pääse huoneilmaan tai vaurioita rakennusta? Rakennuksen alapohjasta saatetaan ottaa mikrobinäytteitä ja purkaa niiden perusteella talokauppoja. Luonnossa ja näin ollen rakennuksen maapohjassahan on aivan luonnollisestikin hometta ja kasvuston absoluuttinen hallitseminen lienee mahdotonta.

Miksi Suomessa on niin paljon sisäilmaongelmia?

Kylmä ilmasto aiheuttaa rakentamiselle omat vaatimuksensa lämmöneristeiden paksuuden, rakenteiden tiiveyden ja energiatehokkuuden osalle. Jos rakenteisiin pääsee kosteutta rakentamisen virheiden myötä, vaikutukset ovat yleensä vakavia. Pahimmillaan rakenteet eivät pääse kuivumaan riittävän nopeasti rakenteiden tiiveyden vuoksi ja rakenteisiin ehtii muodostumaan vaurioitumiseksi luokiteltavaa homekasvua.

Osittain sisäilmaongelmien syntymistä on selitetty koneellisella ilmanvaihdolla. Järjestelmät ovat olleet riittämättömiä teholtaan, usein ne ovat vuosien saatossa menneet rikki ja huoltamattomina toimivat väärillä säädöillä. Pelkällä koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa alipaine on imenyt rakenteista ja ulkotiloista epäpuhtauksia hengitysilmaan ja aikaansaanut kosteuden kondensoitumista rakenteissa. Hoitamattomissa kanavistoissa kasvanut bakteeristo, vanhoista eristeistä huoneilmaan leviävä mineraalivilla ja kondensoitunut kosteus ovat muita ilmanvaihdossa ilmenneitä ongelmia.

Ongelmat saattavat johtua myös huonosti suunnitelluista muutostöistä sekä huoltotoimenpiteiden laiminlyönneistä.

-Esimerkiksi alun perin varastotilaksi suunniteltu huone on voitu muuttaa pienryhmätilaksi ilman että tilaan olisi järjestetty minkäänlaista tulo/korvausilmaa. Toisinaan väliseinämuutoksia on voitu tehdä niin, että tuloilmaventtiilejä ei uusien järjestelyjen myötä olekaan jokaisessa tilassa, kertoo Raksystems Insinööritoimiston sisäilmatutkimusten johtava asiantuntija Elina Saukko.

Muutostöitä voidaan tehdä harkitsemattomasti myös koko rakennukseen, mikä on riskinä erityisesti vanhojen rakennusten saneerauksissa.

-Liian usein vanhoja rakennuksia on haluttu muuttaa energiatehokkaiksi ilman, että muutostöissä on huomioitu rakennusta kokonaisuutena. Esimerkiksi alkuperäisissä rakenteissa saattaa olla epäpuhtauksia, jotka aiemmin eivät ole aiheuttaneet haittaa sisäilmassa, mutta uuden ilmanvaihdon seurauksena pääsevät huoneilmaan. Myös uusien ja vanhojen rakenteiden yhdistämisessä tulisi paremmin varmistua siitä, etteivät uudet ja rakennekerrokset aiheuta vaurioitumista aiempiin rakenteisiin niiden erilaisten rakennusfysikaalisten ominaisuuksiensa vuoksi, jatkaa Saukko.

Sisäilmaongelmat voidaan korjata

Nykyiset sisäilmaongelmat eivät johdu rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista, vaan rakennusten rakentamisen ja ylläpidon virheistä. Kosteusvaurioita voi tulla uusiin ja vanhoihin rakennuksiin, jos ne on rakennettu kosteusteknisesti toimimattomaksi tai jos rakennusten huoltotoimet laiminlyödään.

Sisäilmaongelmien todentaminen on usein työlästä, hidasta ja kallista. Koulut ja päiväkodit ovat nykypäivänä yksi suurimmista kiinteistötyypeistä, joissa tehdään tutkimuksia ja korjauksia sisäilman laadun vuoksi. Tyypillisimmin sisäilman laadun selvitykset sisältävät sisäilmatutkimusten lisäksi rakenneteknisiä kuntotutkimuksia sekä ilmanvaihdon kuntotutkimuksia.

-Tärkeintä sisäilmaongelman poistamisessa on saada selville rakennuksen sisäilman laadun lisäksi rakenteiden ja ilmanvaihdon kunto kokonaisuutena, sillä siten saadaan valittua sopivin korjaustapa. Sisäilmaongelma poistetaan harvoin vain yhden asiantuntijan avulla, sillä ongelmien ratkaiseminen vaatii osaamista usealta sektorilta ja esimerkiksi Raksystemsillä sisäilmaongelmia ratkotaan tiimeissä, joihin kuuluvat asiantuntijat sisäilma-, rakenne- ja lvi-tutkimuksiin sekä korjaussuunnittelijat, kertoo Malmivaara.

Välillä ongelmat vaativat massiivisempia korjauksia: Rakennusten välipohjien tai ulkoseinien eristemateriaalit voidaan joutua uusimaan kokonaan ja ilmanvaihto voidaan joutua uusimaan kokonaan riittävän hyvän sisäilman laadun saavuttamiseksi. Toisinaan kannattavana vaihtoehtona ei ole kuin uuden rakennuksen rakentaminen, mistä esimerkkeinä toimivat lukuisat suomalaiset koulurakennukset.

Onnistuneita sisäilmakorjauksia on tehty mm. Keski-Uudellamaalla, jossa koulurakennuksen sisäilmaongelmat saatiin poistettua alapohjarakenteen korjausten ja ilmanvaihdon korjaustöiden avulla. Toisessa kohteessa korjaustyöt kohdistuivat rakennuksen ulkopuoliseen kosteudenhallintaan ja kellarikerrosten rakenteiden vaurioiden korjaamiseen.

– Selkeä ja hyväksi havaittu totuus on, että rakenteet joista kosteus poistuu ja haihtuu, ovat kestäviä ja tavoittelemisen arvoisia. Sisäilma-asioissa, kuten rakentamisessa ylipäänsäkin, pitäisi pystyä keskittymään kokonaisuuteen, jolloin varmistetaan, että rakenteet suunnitellaan kestäviksi ja ilmanvaihtojärjestelmien toimivuus taataan hyvin tehdyllä asennustyöllä sekä tarkasti kirjatuilla määräaikaishuolloilla, kertoo Malmivaara.