Rakennesuunnittelua yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella – Kari Toitturi
Raksystemsin suunnittelupuolen osastonjohtaja Kari Toitturi on ollut alalla jo vuodesta 1988. Aina siitä asti, kun hän valmistui Lappeenrannan teknillisestä oppilaitoksesta rakennusinsinööriksi. Heti valmistumisen jälkeen Kari pääsi töihin Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy:n rakennesuunnittelijaksi.
”Alussa R J Heiskasella tehtiin uudisrakennussuunnittelua. Asiakkaita olivat lähinnä teollisuuden yritykset, erilaiset kauppaketjut ja sairaalat 80-luvun loppupuolella. 1990-luvun laman myötä korjausrakentamisen tilaukset lisääntyivät ja tekemisen painopiste muuttui”, kertoo Kari Toitturi, joka oli myöhemmin yksi Insinööritoimisto R J Heiskasen omistajista, ennen yrityksen myymistä Raksystemsille.
Tussinjälkiä käsissä ja kopiolähettejä
Suunnitteluala on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Työtapa on sähköistynyt ja esimerkiksi piirustustekniikka on kokenut suuria muutoksia. Pitkään alalla olleen tunnistaa kuitenkin edelleen helposti.
”Vanhan suunnittelijan tunnistaa siitä, että hänellä on usein tussista jääneitä jälkiä käsissä ajalta, jolloin vielä piirustukset tehtiin käsin. Jäljet ovat tulleet, kun tussia ravistellessa on kärki osunut käteen ja jättänyt jäljen. Tussin jälki näyttää tänä päivänä vanhalta tatuoinnilta. Itselläni on oikeassa kädessä kaksi tussista tullutta pistettä”, muistelee Kari vanhoja aikoja ja näyttää käsiään.
”Aloittaessani itse suunnittelutöissä oli faksi uusinta uutta. Rakennuspiirustuksen valmistuessa piti tilata kopiolähetti, joka nouti piirustuksen toimistolta, vei sen kopioitavaksi ja lähetti kopion työmaalle. Alkuperäisen hän palautti takaisin suunnittelutoimistolle. Tähän kaikkeen meni noin pari päivää aikaa. Sähköpostin myötä prosessi nopeutui huomattavasti”, Kari nauraa.
Pesukoneen kokoinen tietokone
Aiemmin rakennuspiirustuksiin oli hankalampi tehdä muutoksia, kun rakennesuunnitelmat piirrettiin muoville. Pieniä muutoksia oli mahdollista tehdä, kun partakoneen terällä, kirurgin veitsellä tai tähän tarkoitukseen kehitetyllä koneella, mersulla, pystyi raaputtamaan tussin jälkeä pois muovista.
”Esimerkiksi jos haluttiin isontaa rakennepiirustuksiin talon moduuliväliä, piti muovi leikata kahtia. Leikkauskohtaan lisättiin kaistale muovia, jotta saatiin haluttu lisätila. Tänä päivänä piirroksiin on huomattavasti helpompi tehdä muutoksia, kun kaikki tehdään sähköisessä muodossa”, kolmekymmentä vuotta alalla toiminut Kari kertoo.
”Teimme myös paljon rakennesuunnittelua Venäjälle. Tuolloin käytössämme oli kyrillisen kielen sabluunoita, joiden avulla saimme jäljennettyä venäjänkielisiä kirjaimia ja muodostettua sanoja rakennepiirroksiin tulkin avulla. Sabluunoita oli erikokoisille tusseille 2,5, 3,5 sekä viiden millin terille”, Kari muistelee ja näyttää vanhoja sabluunoita.
”Ja olihan meillä myös tietokone! Jaoimme tietokoneen toisen insinööritoimiston kanssa. Pesukoneen kokoinen masiina, jossa oli vääntöä saman verran kuin tämän päivän puhelimessa. Tietokone sijaitsi Lauttasaaressa ja sillä oli ihan oma huonekin. Etänä pystyttiin ottamaan yhteys koneeseen eri päätelaitteiden kautta. Kone oli hidas kuin mikä ja teksti tuli kirjoittaessa viiveellä. Tämän päivän 3D-mallintaminen on vähän erilaista, kuin mitä tuolloin tehtiin.”
Suunnitteluala ei ole vielä valmis
Karin uran aikana rakennusten suunnitteleminen on muuttunut hurjasti. Kari aloitti Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy:ssä reilu kolmekymmentä vuotta ja hän on uransa aikana ehtinyt nähdä yhtä sun toista.
”Mielestäni yksi parhaita muutoksia, mitä tämä ala on vuosikymmenten aikana nähnyt, on AutoCAD -suunnitteluohjelma. Sen tulo on muuttanut työnteon ihan kokonaan. Enää ei piirretä tussilla muovikalvoille ja kopiolähetti lähetä piirustuksia työmaalle, vaan kaikki voidaan hoitaa itse nopeasti oman työkoneen ääressä ja pienetkin muutokset on helppo tehdä. Aiemmin tosin piirustuslauta pakotti suunnittelijan tekemään töitä seisaaltaan ja liikkumaan ison laudan ääressä, jolloin selkä pysyi paremmassa kunnossa, kuin nykyisin tietokoneen ääressä”, Kari kuvailee muutosta.
”Enää kaipaisin rakentamisen laadun parantumista. Osittain hyvät suunnitelmat on se, miten rakentamisen laatua kehitetään, mutta myös valvontaan pitää panostaa, jotta suunnitelmia noudatetaan ja laatu pysyy hyvänä. Välillä rakentajille on hyvät suunnitelmat, joita ei sitten seurata. Esimerkiksi myrskypellit saatetaan jättää rakentamisvaiheessa pois, vaikka rakennepiirustuksiin ne on merkitty”, Kari esittää kehitysehdotuksia.
