Joka toiseen pientaloon on nykyisin tehty kuntotarkastus jo ennen myyntiin tulemista
Pääkaupunkiseudulla myyntiin tulevista pientaloista noin 60 prosenttia on nykyään kuntotarkastettu etukäteen. Muualla maassa kuntotarkastus on tehty noin 40 prosenttiin myyntiin tulevista taloista. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoimintajohtaja Kim Malmivaaran mukaan etukäteen tehtyä kuntotarkastusta karsastetaan vielä paikoin Suomessa ihan suotta.
”On kaikkien osapuolten etu, että kohteen mahdolliset puutteet ja korjaustarpeet ovat jo tiedossa ennen kauppaa. Ruotsissa valmiiksi tarkastetuilla kohteilla on lyhyempi myyntiaika, ja niiden kauppahinnat ovat keskimäärin tarkastamattomia korkeampia. Ruotsissa tarkastamattoman kohteen näyttöön ei välttämättä edes lähdetä”, Malmivaara sanoo.
Suomessa ja Ruotsissa toimiva Raksystems Group on mukana vuositasolla yli 20 000 kuntotarkastuksessa sekä -tutkimuksessa Pohjoismaissa.
Ostaja voi tehdä kierroksen kuntotarkastajan kanssa etukäteen kuntotarkastettuun kohteeseen
Kuntotarkastusta varten on Suomessa laadittu Suoritusohje (KH 90-00394). Suoritusohjeen mukaan tehdyssä tarkastuksessa käydään läpi kiinteistön rakennustekninen kunto, korjaustarpeet, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskit sekä toimenpide-ehdotukset.
”Kuntotarkastuksen tarkoitus on tuottaa puolueetonta tietoa kiinteistöstä, ja se toimii apuna kiinteistön arvoa määriteltäessä. Jos kohde on kuntotarkastettu etukäteen, ostajaehdokkaan tai -ehdokkaiden kanssa kohteessa voidaan tehdä kohteessa ostajan kierros, jolla kuntotarkastaja käy läpi raportin huomiot”, Malmivaara kertoo.
Jos kuntotarkastuksessa suositellaan lisätutkimuksia, ne olisi syytä tehdä ennen asuntokauppaa.
Kattavan tieto kohteesta ennen myyntiin laittamista on olennainen syy teettää kuntotarkastus etukäteen. Kuntotarkastus palvelee niin myyjää kuin ostajaakin, kun kaikki tietävät, mistä ollaan tekemässä kauppaa.
Kuntotarkastus taklaa mahdollisia asuntokaupan riitoja jo etukäteen
Jos kuntotarkastuksessa suositellaan lisätutkimuksia, ne olisi syytä tehdä ennen asuntokauppaa, tai ainakin vastuu lisätutkimusten hoitamisesta ja niiden mahdollisesti tuomista korjauskuluista olisi suotavaa määritellä kauppakirjassa.
Lisätutkimusten teettäminen ja vastuiden kirjallinen määrittely karsii Kim Malmivaaran mukaan ostajan ja myyjän eriäviä oletuksia ja taklaa asuntokaupan riitoja jo etukäteen. Se myös nopeuttaa kaupantekoa.
”Jos kuntotarkastusta ei ole tehty, monesti käsille tulee tilanne, jossa ostaja tekee tarjouksen, jonka ehtona on kuntotarkastus. Tarkastuksessa voi tulla esiin jotakin, mihin ostaja ei ole valmistautunut. Sitten alkaa neuvottelu kauppahinnan alentamisesta, eikä kauppaa välttämättä synnykään ostajaehdokkaan kanssa, vaan myyntiprosessi alkaa alusta”, Malmivaara sanoo.
Moni voi säikähtää esimerkiksi sitä, että kohteesta on jokin riskirakenne. Se ei Malmivaaran mukaan automaattisesta tarkoita ongelmaa, mutta rakenne on tutkittava ennen kuin voidaan sanoa, millainen riski se on kiinteistölle.
Osa pientaloaan myyntiin laittavista miettii, ettei kuntotarkastusta kannata teettää etukäteen, jos kohde ei menekään heti kaupaksi. Kuntotarkastusraportti on kuitenkin voimassa kuusi kuukautta, jonka jälkeen sen on mahdollista päivittää.
Malmivaaran mukaan suurempi riski kuntotarkastusta teetettäessä on se, ettei tiedetä, mitä ostetaan, kun ostetaan kuntotarkastus.
”Vain harva tekee KH-kortin Suoritusohjeen mukaisia kuntotarkastuksia, ja se on harmi. Siinä on aina omat riskinsä, kun tarkastus tehdään soveltaen. AKK-pätevyyden edellytys on suoritusohjeen mukaan toimiminen, ja sama on meillä Raksystemsillä”, Kim Malmivaara kertoo.
