Olisiko aika harkita lämpöpumpun asentamista?

Yhä useampi taloyhtiö sekä yksityisasukas kaipaa säästöjä asumiskustannuksiin ja useimmiten potentiaalia etsitään energiakustannuksista. Vaihtoehtoiset lämmityskeinot ovat usein kustannustehokkuuden lisäksi myös luontoa säästäviä.

Lämpöpumpputekniikka on kehittynyt isoin harppauksin viimeisten vuosien aikana, se on luotettavampaa kuin aikaisemmin ja se omaa lyhyen kustannusten takaisinmaksuajan. Jopa 10 vuodessa voidaan saada satsatut rahat katetuksi saavutetulla lämmityssäästöllä!

Jotta uusista lämpöpumppuratkaisuista saadaan paras mahdollinen hyöty, tulee laitteiston olla huollettua ja ylläpidon kunnollista. Olen törmännyt kohdekäynneillä rikkinäisiin antureihin, vääriin ohjauksen asetuksiin sekä asukkaiden välinpitämättömyyteen järjestelmän hälyttäessä. Tällöin ei voida olettaa säästön olevan edes mahdollinen.

Aloita hankkeen suunnittelu

Taloyhtiönä tilaa Energiansäästökartoitus, pientaloasujana taas Lämmitystapavertailu ja valitse puolueeton asiantuntija. Hänen tehtävänsä on tutkia alustava kaivojen asennusmahdollisuus kunnasta. Mikäli lämpökaivoja ei ole lupa asentaa, huomioidaan energiansäästökartoituksessa muiden vaihtoehtoisten ratkaisujen, kuten ilmavesilämpöpumpun tai poistoilmalämpöpumpun energiansäästömahdollisuudet kiinteistölle.

Energiansäästökartoituksessa huomioidaan lisäksi lämmitystapa, mutta myös muut mahdolliset rakenteiden ja järjestelmien uusimistarpeet. Esimerkiksi lämpöpumpun asentamisen ohella voi olla erittäin kannattavaa uusia vanhat kaksilasiset ikkunat. Lämpöpumpun uusiminen voi vaatia myös sähköjärjestelmän peruskorjausta.

Useimmiten järjestelmä kannattaa myös esiselvittää osamitoituksena, jolloin vanha järjestelmä jää uuden lämpöpumpun varajärjestelmäksi.

Mitä huomioida investointien takaisinmaksuajassa?

Investointien takaisinmaksuajassa tulee huomioida lämpöpumppujärjestelmän elinkaarikustannukset pidemmällä aikavälillä. Sopiva aikaväli on esimerkiksi 30-50 vuotta, koska järjestelmien tekninen käyttöikä on yleensä 15-20 vuotta.

Lisäksi laskelmissa tulee ottaa huomioon myös ylläpito- ja huoltosopimuksen kustannukset, jotka ovat kohteesta riippuen n. 1000-2500 €/vuodessa sekä mahdollinen sähköliittymän tai perusmaksun muutos.

Tehon tarpeen mitoitukseen kannattaa panostaa ja huomioida erityisesti rakennus kokonaisuutena eli myös rakenteiden lämmöneristävyyden parantamisen kautta säästömahdollisuudet sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vaihtoehto ja lämmitysjärjestelmän perussäätö. Lisäksi varsinkin tulee huomioida aina paikkakuntakohtaisuus, kun mitoitetaan tehontarvetta esimerkiksi normeeratuin toteutuneiden kulutusarvojen perusteella.

Toteutussuunnitelmavaiheessa on huomioitava pääsulake- ja sähköjärjestelmän uusimis- tai päivitystarve Rakennuksen sähköverkon ja liittymän mitoittaminen (ST 13.31) -ohjeen mukaisesti sekä myös tilojen riittävyys ja mahdollinen muutostarve, kuten kattilahuoneen kattiloiden purku.

Pyydä hanke-/toteutussuunnitelman jälkeen tarjouspyynnöt vähintään neljältä (4) urakoitsijalta ja vaadi tarjoajia laskemaan heidän omat säästölaskelmat toteutussuunnitelmassa käytettyjen lähtöarvojen, kuten energianhinnan ja sen muutosarvion sekä tehontarpeen perusteella. Tällöin saat tarjoukset vertailukelpoisiksi keskenään ja päätöksenteko on helpompaa, mutta myös luotettavampaa.

Tarvitsenko toimenpideluvan?

Selvitä seuraavaksi maalämmön mahdollisuudet omassa kiinteistössäsi. Huomioi tässä vaiheessa mm. tontin koko ja kaivojen sijoittelu, sillä rajoitteena voi olla esimerkiksi se, että tontin alla on maanalaista rakentamista, pohjavesialue tai vastaava jokin muu erityinen alue. Saat lisätietoja omasta kunnastasi tonttiisi liittyvissä asioissa.

Maalämpöjärjestelmän rakentaminen edellyttää aina vähintään toimenpidelupaa kunnasta. Toimenpideluvan haun yhteydessä voi olla tarvetta myös poikkeusluvan hakemiselle, mikäli on tarve rakentaa esimerkiksi pohjavesialueelle.

Loppuyhteenveto koko prosessista

• Esiselvityslaskelma ostoenergiasäästö- ja takaisinmaksuajasta eli Energiansäästökartoitus tai Lämmitystapavertailu.
  Esiselvitys tehdään, jotta saadaan luotettava tieto projektin aloittamisen järkevyydestä ja taloudellisuudesta.
• Toteutus-/hankesuunnitelma
  Toteutus-/hankesuunnitelma tehdään, jotta voidaan varmistaa tuleva järjestelmäratkaisu ja sen toimivuus.
• Urakkatarjouskierros
  Laadukas urakkatarjouskierros toteutetaan toteutussuunnitelman perusteella, jotta saadaan luotettavat ja vertailtavat tarjoukset.
• Valvonta ja projektinjohto sekä urakka
  Muista aina, että laadukas toteutus vaatii valvontaa rakentamisessa, jotta lopputulos on onnistunut.
• Loppuraportointi ja seuranta.
  Vaadi kunnolliset valvontaraportit laadun takeeksi sekä huoltosopimustoiminnan turvaksi.
• Seuranta ja takuuajat.
  Järjestelmän vastaanottamisen jälkeen alkaa takuuaika, jolloin seurataan laitteiston toimintaa ja kulutuksia. Järjestelmää optimoidaan, jotta suunnitellut säästöt saavutetaan.