Kiinteistöjen hyvinvoinnista ihmisten hyvinvointiin

Kiinteistöjen ennakoiva kunnossapito on osa kestävää kehitystä. Säännöllisten tarkastuksien avulla on mahdollista välttyä suurilta ongelmilta ja kustannuksilta, kun vauriot havaitaan ajoissa. Kiinteistön käyttöikään pystytään vaikuttamaan positiivisesti, mikäli rakenteiden kunnosta pidetään suunnitelmallisesti huolta. Samalla suunnitelmallinen kunnossapito kerryttää informaatiota kiinteistöstä, joka helpottaa suurempien saneerauksien suunnittelua ja toteutusta, kun rakennetun ympäristön elinkaari on dokumentoitu.

Olosuhteista pintaa syvemmälle

Oikeiden korjaustapojen valinta ja perusteellisten suunnitelmien tekeminen luovat kestävämmät rakenteet kiinteistöille ja kodeille. Rakenteissa sijaitsevan ongelman taustalla oleva syy on tutkittava kunnolla, jotta oikeanlaiset korjaustoimenpiteet osataan valita. Asukkaiden ja tilojen käyttäjien kuunteleminen, asiantuntijuuden ja tiedon yhdistäminen auttavat oikeiden päätöksien teossa.

Kiinteistöjen säännöllinen kunnossapito on osa kestävää kehitystä

Rakennetun omaisuuden tilasta kertovan ROTI 2019 -raportin mukaan kotien ja kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönti aiheuttaa 3,4 – 5,7 miljardin euron kustannukset suomalaisille vuositasolla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomen rakennuskantaan kuului kaiken kaikkiaan 1,5 miljoonaa rakennusta. On siis selvää, että rakennetulla ympäristöllä ja sen oikeanlaisella kunnossapidolla on väliä.

Kiinteistöjen ympäristövaikutukset ja kustannukset syntyvät suurimmalta osin rakennuksien käytönajalla. Suomessa kulutettavan energian kokonaismäärästä 40 % käytetään kiinteistöissä ja 30 % päästöistämme syntyy rakennuksissa, kertoo Rakennusteollisuus. Suunnitelmien kauaskantoisuus, materiaalivalinnat ja suunnitelmallinen ylläpito vaikuttavat rakennuksen päästöihin kokonaisvaltaisesti.

Tutkimalla ja asiantuntijoiden tietotaidolla oikeita päätöksiä pystytään tekemään ilmastoystävällisesti, kiinteistöjen käyttäjien toiveita kuunnellen. Digitaaliset ratkaisut, niiden monistaminen, tiedon hyödyntäminen ja jakaminen kasvattavat tekemisen laatua.

Kiinteistön kunto kumuloituu tilojen käyttäjiin

Rakennetun ympäristön kunto peilautuu kiinteistön käyttäjiin. Mahdolliset ongelmat rakenteissa voivat näkyä yksilöiden oireiluna työpaikalla tai kotona.

Kun kiinteistön tai kodin kuntoa lähdetään asiantuntijoiden avulla selvittämään, aloitamme tutkimukset tilojen käyttäjien haastatteluilla ja taustatiedon keräämisellä. Yksilöiden kokemukset ovat tärkeää tietoa teknisen tiedon ohella. Vietämme ajastamme jopa 90 % sisätiloissa, jolloin sisätilojen vaikutus hyvinvointiimme on merkittävä.

Sisäilman laatu, rakenteelliset ratkaisut ja tilojen toiminnallisuus vaikuttavat tilojen käyttäjiin. Kun tilojen kunnosta pidetään huolta, pidetään myös ihmisistä huolta. Hyvinvointia edistävät kiinteistöt lienevät tulevaisuutta, mutta olemassa olevista kiinteistöistä on pidettävä huolta jo kestävän kehityksen kannalta.

Iloitsen, että Suomen uusi hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan monia rakennetun ympäristön kunnon ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä tavoitteita. On erittäin tärkeää ottaa vakavasti esimerkiksi niin sanottujen homepakolaisten hankala tilanne ja tehdä töitä sen eteen, että tulevaisuudessa nämä tilanteet voidaan yhä useammin jo ennaltaehkäistä. Olemme olleet mukana esimerkiksi FISEn hankkeessa, jossa yhtenä tavoitteena on kuntotarkastajien pätevyyden uudistaminen ja nyt hallituskin ottaa asian käsittelyyn. Erinomaista, että jo kolmenkymmenen vuoden ajan tekemämme työ niin sisäilma-asioiden, rakennusten energiatehokkuuksien kuin kuntotarkastusmenettelyn kehittämisenkin parissa näyttää menevän eteenpäin.

Kiinteistöjen energiatehokkuuteen on herätty

Energian käyttö ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit nostavat päätään. Kiinteistötekniikan ajantasaisuus ja vihreät arvot ovat asioita, joista yrityksissä keskustellaan. Motivan teettämän kyselyn tuloksista selviää, että kiinteistötekniikka on yleisin investointialue energiatehokkuuden parantamisessa.

2015 vuoden alusta astui suuryritysten Energiatehokkuuslaki voimaan. Laki edellyttää suuryrityksiä tekemään neljän vuoden välein kiinteistön energiakatselmuksen. Energiakatselmuksen tavoitteena on saada yritykset lisäämään energiatehokkuuttaan ja kasvattamaan energiansäästöjään. Katselmuksien avulla voidaan selvittää kiinteistön kokonaisenergiankulutus ja katselmuksen tuloksena syntyvässä raportissa kerrotaan tärkeimmät energiatehostamisen kohteet.

Kiinteistöjen kunnossapidolla pystymme vaikuttamaan useaan asiaan kerrallaan – ihmisten hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen. Rakennetusta ympäristöstä huolehtiminen säästää luontoa, kustannuksia ja samalla teemme hyvää toisillemme.