Millaisia suomalaisia taloja on ollut viimeisen 100 vuoden aikana?
Suomi täyttää 100 vuotta 6.12.2017. Juhlavuoden kunniaksi kokosimme suomalaisten talojen taipaleen aina 1917-luvulta nykypäivään.
1917-1939 -luku: itsenäisyyden alkuvuodet
Suomen itsenäistyttyä maamme taloudellinen nousu alkoi hiljalleen. Isoksi kysymykseksi nousi työväen asuntopulan ratkominen, jonka seurauksena alkoi kaupungistuminen.
Aikakauden talot rakennettiin pitkään luonnonkiviperustusten päälle puusta. Sotien jälkeen rakentamisessa alettiin käyttää myös ns. säästöbetonia, jonka joukkoon lisättiin mm. kiviä kalliin sementin tilalle.
Rakentamistavasta johtuen ajan kuluessa ongelmia on aiheutunut mm. rakenteiden huonosta tuulettumisesta, joka on aiheuttanut hirsikertojen lahovaurioita sekä alapohjan ja perustuksien lahoamista ja liikkumista.
1940-1960 -luku: rintamamiestalojen kulta-aika
Sotien loputtua noin 11 % maamme väestöstä oli asunnottomana. Jälleenrakentamisen aikaan oli kova pula rakennustarvikkeista ja rakentaminen tehtiin yleensä ilman ammattilaisen apua. Asuntotarpeeseen kehitettiin rintamamiestalot, jotka olivat edullisia ja helppoja rakentaa ilman rakennusalan kokemusta.
Aikakauden alun talot rakennettiin pääasiassa puusta ja ikkunat olivat pieniä. Rakentamisessa alettiin käyttää 1950-luvun jälkeen myös muita materiaaleja, kuten tiiltä. Märkätilat siirtyivät asuintilojen yhteyteen, sähköstä saivat nauttia vasta 60 % asunnon omistajista.
Rakentamistavasta johtuen ajan kuluessa ongelmia on aiheutunut mm. tuuletuksen puutteesta ja jälkikäteen tehdyistä korjauksista, kuten väärin toteutetusta lisälämmöneristämisestä.
1970-1980 -luku: kokeiluaikakausi
Kaupungistuminen oli yhä teollisuuden myötä voimakaskasvuista ja rakentamisessa elettiin vahvaa nousukautta. Rakentamisen huippuvuonna, vuonna 1974, valmistui yli 46 000 kerrostaloasuntoa. Myös omakotitaloja rakennettiin 1980-luvun aikana lähes 200 000.
Aikakauden taloja leimasi elintason nousu ja energiakriisi. Moderni arkkitehtuuri hylkäsi historialliset tyylit ja yksityiskohdat ja rakentamisessa keskityttiin lähinnä teknologiseen kehitykseen ja massatuotantoon. Uusia rakenneratkaisuja ja materiaaleja otettiin käyttöön, vaikkei niiden toimivuudesta, kestävyydestä eikä kosteusteknisestä toiminnasta ollut tietoa. Taloille tunnusomaisia piirteitä olivat puuosien tummat petsaukset ja punainen tiiliverhous.
1990-2017: lama- ja nykyajan rakentaminen
Vauhdikkaiden rakentamisen vuosien jälkeen 1990-luvulle tultaessa lama pysäyttävät rakentamisen lähes kokonaan. Moni rakennusliike ajautui konkurssiin ja työmaita jäi keskeneräisinä sateeseen seisomaan.
Lamalla oli myös positiivisia seurauksia, sillä sen myötä alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota rakentamisen laatuun ja energiatehokkuuteen. Rakennuksista haluttiin rakentaa kestäviä, terveellisiä ja mukavia asua. Aikakauden aikana kehitettiinkin paljon uusia rakennusmääräyksiä ja -ohjeita, joista osa on vielä nykypäivänäkin käytössä.
Rakentamistavasta johtuen ajan kuluessa ongelmia ovat aiheuttaneet ajan puute yhdistettynä nykytekniikan käytön osaamattomuuteen ja liiallinen energiatehokkuuteen panostaminen.
