Altistumisolosuhteiden arvioinnista olosuhdearviointiin – muutos toi tarkemmat raamit
Altistumisolosuhteiden arviointi on kuulunut kosteus- ja sisäilmateknisten tutkimusten parissa työskentelevien asiantuntijoiden työnkuvaan jo useita vuosia. Nyt ohje on uudistunut nimeä myöten.
Kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten tulosten perusteella tuotettu arviointi on vuoden 2022 syksyyn saakka perustunut Työterveyslaitoksen (TTL) altistumisolosuhteiden arviointiohjeeseen. Se julkaistiin vuonna 2016.
Uusi ohje on koettu tarpeelliseksi uusien tutkimustietojen sekä määräyksissä ja asetuksissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Myös sisäilma-asioiden parissa työskentelevät asiantuntijat ovat kaivanneet selkeyttäviä ja arviointia yhtenäistäviä ohjeita.
Uusi ohje korvaa altistumisolosuhteiden arviointiohjeen.
Olosuhdearviointi linjaa sisäilmastoselvityksen vähimmäissisällön
Uusi olosuhdearviointi pohjautuu kohteessa tehdyn sisäilmastoselvityksen tuloksiin, ja se antaa kokonaiskuvan kiinteistön sisäilmasta.
Keskeisenä ajatuksena on, että kiinteistöstä pitää olla saatavilla riittävästi tietoa muun muassa rakennus- ja ilmanvaihtoteknisistä tekijöistä ja olosuhteista, jotta olosuhdearviointi voidaan ylipäätään tehdä.
Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon liittyvien synergiaetujen vuoksi sisäilmastoselvityksen yhteyteen kannattaa usein ajoittaa myös muita kuntotutkimuksia, kuten esimerkiksi betonirakenteiden kuntotutkimus.
Uudessa ohjeessa on kuvattu sisäilmastoselvityksen vähimmäissisältö, joka on olosuhdearvioinnin edellytys. Ellei jotain vähimmäistutkimusta ole tarpeen tehdä, syy tutkimuksen tekemättä jättämiselle kirjataan raporttiin.
Syynä voi olla esimerkiksi se, että asia on tutkittu aiemmissa tutkimuksissa ja tieto on edelleen ajantasainen, tai kyseistä asiaa ei tarvitse esiselvitysten perusteella tutkia.
Vähimmäissisältöön kuuluvat tutkimukset, joilla saadaan riittävät tiedot rakennusosien ilmatiiviydestä ja vuotoilmasta, rakennusosien riskitekijöistä ja ilmastointijärjestelmästä.
Kemiallisten tekijöiden tutkimukset osa arviointia
Olosuhdearviossa tarkastellaan vielä omana osa-alueena biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden tutkimustuloksia.
Osa-alueeseen kuuluvat rakenteiden sisältä otettavat materiaalinäytteet mikrobianalyyseja varten, ilmanäytteet kemiallisten yhdisteiden määrittämiseksi sekä esimerkiksi teollisten mineraalikuitujen näytteenotto.
Asbestinäytteitä on otettava, jos asbestia mahdollisesti sisältävät pintamateriaalit ovat rikki, rakennus- ja ilmanvaihtoteknisten tutkimusten perusteella epäillään asbestipitoisen pölyn leviämistä sisäilmaan tai epäillään, että pinnoilla on asbestia sisältävää pölyä.
Radonmittauksen tulos vaikuttaa olosuhdearvioinnin tulokseen
Yksi fysikaalisiin tekijöihin kuuluva on radon, jonka pitoisuus pitää ohjeen mukaan selvittää työpaikoilla, joissa se Säteilyturvakeskuksen mukaan on tarpeen. Radonmittauksen tulos vaikuttaa olosuhdearvioinnin tulokseen alueilla, joita mittausvelvoite koskee.
Tulos edellytetään olevan tiedossa, jotta olosuhdearviointi voidaan tehdä ohjeen mukaan.
Mittauksilla ja näytteillä todennetaan teknisten tutkimusten esiintuomien riskien toteutuminen ja selvitetään mahdollisten epäpuhtauksien vaikutusta sisäilmaan.
Olosuhdearvioinnin tulos ottaa kantaa toimenpiteiden tarpeellisuuteen
Olosuhdearviossa sisäilmastoselvityksen johtopäätöksiä tarkastellaan muun muassa uusimpaan tutkimustietoon pohjaavan arviointikriteeristön avulla. Kokonaispistemääränsä perusteella rakennus sijoittuu luokkaan A–D.
Olosuhdearviointi antaa kokonaiskuvan rakennuksen sisäilman laadusta ja olosuhteista arviointihetkellä, ja se ottaa kantaa mahdollisten toimenpiteiden tarpeellisuuteen.
Olosuhdearvioraportin luotettavuus ja ymmärrettävyys on tärkeää. Lukijalle pitää syntyä raportista kattava käsitys sisäilman lisäksi mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä ja siitä, mihin ne perustuvat.
On hyvä huomioida, että erillislainsäädännön vuoksi asbesti ja radon kirjataan aina raporttiin omana kohtanaan, vaikka niitä ei esimerkiksi olisi todettu tai tarpeen tutkia.
Syynä tilanteeseen, ettei radonpitoisuutta ole tutkittu tai sitä ei ole ollut tarpeen tutkia, voi olla esimerkiksi se, että radonmittaukset on jo tehty ja tulos on edelleen ajantasainen tai radonpitoisuuksia ei tarvitse esiselvitysten perusteella mitata.
