Sädesientä voi olla kotisi kukkaruukussa ja hometta polttopuissa
Kotiemme sisäilmassa on puhtaan ilman lisäksi muun muassa hengityksestä syntyvää hiilidioksidia sekä rakennusmateriaaleista, siivouksesta ja ruuan laitosta tulevia yhdisteitä. Sisäilmaan kuuluvat jossain määrin myös homeet ja bakteerit, ja samaa lajistoa tavataan usein melko laaja kirjo kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten yhteydessä otettavissa näytteissä.
Usein etenkin sädesienen eli aktinomykeettien esiintyminen näytteessä saa asukkaan tai tutkimuksen tilaajan valpastumaan – nyt on hätä, eikö olekin?
Raksystemsin sisäilmaosaston päällikkö Elina Saukko kertoo, että asiantuntijat kiinnittävät huomiota sädesienen lisäksi moneen muuhunkin kosteassa kasvuympäristössä viihtyvään lajiin. Tulkinta tehdään asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisesti.
”Tieto siitä, että esimerkiksi sädesieniä voi olla tavanomaisessa ympäristössämme, ei ole kaikkien tiedossa. Asia nousee esille tasaisen säännöllisesti keskusteluissa asiakkaiden kanssa”, Saukko toteaa.
Sädesientä voi löytyä banaanista ja kukkamullasta
Raksystems testautti laboratoriossa, mitä kotiemme tavanomaisissa tuotteissa kasvaa. Näytteet otettiin näytteenotto-ohjeiden mukaisesti ja analysoitiin samoin kuin rakennusmateriaalinäytteet. Hedelmistä näytteeksi päätyi muun muassa toimiston hedelmäkuormasta poimittu, tummentumaa pintaansa saanut banaani.
Sen kuoresta tehtiin laboratoriossa suoraviljely kasvatusalustalle. Kuoren pinnassa aktinomykeettejä ja Fusarium-hometta todettiin näytteessä niin runsaasti, ettei pesäkkeiden tarkkaa määrä voitu laboratoriossa laskea.
”On melko odotettua, että hedelmien pinnoilla on mikrobeja runsaasti – kasvavathan hedelmät ulkona. Myös logistiikkaketju eli matka varastoihin, kauppoihin ja kotiin sisältää erilaisia tiloja, joissa hedelmien pinnoille kerääntyy myös mikrobeja”, Saukko sanoo.
Kukkamullan kuivahko pintakerros otettiin näytteeksi 2020-luvun talossa kasvavan viherkasvin ruukusta. Analyysissa homeiden, hiivojen ja bakteerien kokonaismäärä oli +++. Jos tulosta voitaisiin tulkita samojen ohjearvojen mukaan kuin rakennusmateriaalinäytteitä, kolme plussaa kertoisi, että näytteessä on selvä mikrobikasvu.
”Näytteessä esiintyi muun muassa aktinomykeettejä niin runsaasti, ettei pesäkkeiden tarkkaa määrää voitu laboratoriossa laskea.”
Polttopuita ei kannata kasata sisälle koristeeksi
Saukko muistuttaa, että laboratoriotutkimuksista saadut tulokset edustavat kyseisiä näytteitä, eikä laajempia johtopäätöksiä voida tehdä koskemaan esimerkiksi kaikkia banaaneja tai kukkamultia. Joitakin suosituksia voi kuitenkin antaa.
”Laboratorioon lähetettiin näyte myös liiteristä haetun koivuklapin pinnalta. Homeiden ja hiivojen kokonaismäärä näytteessä oli runsas. Yksittäisen klapin otannalla tilanne vaikuttaa siltä, että suurien polttopuumäärien säilöminen sisällä tuo sisäilmaan mikrobikuormaa, johon herkistyneet voivat reagoida. Sisustuselementtinä niitä ei siis kannata käyttää”, Saukko toteaa.
Jo yksittäisten näytteiden perusteella voidaan huomata, että kodin arkisten tuotteiden mikrobimäärät ovat laboratorioanalyysissa suuria ja lajistokirjo runsasta. Pitäisikö niiden käyttö siis lopettaa?
Ei pidä, sanoo Saukko:
”Tavanomainen sisätilojen ympäristö ei koskaan voi olla steriili, ja mikrobeista ei voi – eikä pidä – päästä kokonaan eroon. Sisäilman tavanomaiset mikrobilähteet ja niistä aiheutuva taustapitoisuus on huomioitu tutkimusten valmistautumisohjeissa ja asumisterveysasetuksen toimenpiderajoissa.”
Rakennuksen toimiva ilmanvaihto ja tavanomainen siivoustaso auttavat siinä, että esimerkiksi polttopuiden mukana sisätiloihin tuodut mikrobit poistuvat asunnosta.
”Kuitenkin sisätilojen ylimääräinen mikrobikuorma voi aiheuttaa herkistyneille oireilua, joten kohtuus kaikessa. Esimerkiksi homehtuneen hedelmän meistä jokainen heittänee biojätteisiin, eikä säännöllisiä siivoustöitä pidä unohtaa. Näillä tavanomaisilla, yleissiisteyteen vaikuttavilla teoilla kodin sisäilma pysyy meistä useimmille sopivana”.
Lisätiedot: Raksystemsin sisäilmaosaston osastopäällikkö Elina Saukko, p. 040 356 9765, elina.saukko@raksystems.fi
Elina Saukko on sertifioitu sisäilma-asiantuntija (SISA) ja rakennusterveysasiantuntija (RTA). Hän on työskennellyt Raksystemsillä yli 15 vuotta.
